Analyysiä viime viikon (1.6.-7.6.) uutisista:
Viikon näkyvimpiä uutisia oli Greenpeacen raportti Slaughtering the Amazon (USA:n Greenpeacen lehdistötiedote), joka käsittelee Brasilian karjatalouden suhdetta Amazonin metsien tuhoamiseen. Raportti paljastaa mitä tuotemerkkejä, yrityksiä ja muita tahoja on suoraan tai välillisesti osallisena tässä katastrofissa.
Suomessa raportista kirjoittivat Suomen Greenpeacen ja sen blogin lisäksi Yleisradio ja Vihreä lanka. Muualla keskusteluun osallistuivat The Guardian, Reuters, Mongabay.com ja Yale Environment 360.
Yhdysvalloissa sijaitseva National Snow and Ice Data Center seuraa ja analysoi muun muassa arktisessa merijäässä tapahtuvia muutoksia. NSIDC:n viimeisin analyysi näyttää innoittaneen Yleisradion toimitusta tähän ja tähän ponnistukseen. "Talvella jääpeitteen laajuus oli lähes normaali, mutta nyt se lähentelee taas uutta pienuusennätystä", Yle tarinoi mitä sylki suuhun tuo. Arktisen merijään viimetalvinen maksimilaajuus oli nimittäin viidenneksi pienin mitä satelliittien avulla on koskaan mitattu. NSIDC:n analyysissä ei myöskään puhuta mitään uudesta ennätyksellisestä minimistä, vaan ennustetaan että tämänvuotinen minimi tulee olemaan alle keskiarvon.
Yleisradio jatkaa samalla fiktiolinjalla uutisjutussaan joka on otsikoitu "Ilmastonmuutoksen avaintekijä: lehmien röyhtäykset". Onhan se hienoa, että toimittajat ovat vihdoinkin oppineet kummasta päästä nautaa metaani yleensä purkautuu, mutta karjan metaaniröyhtäysten aiheuttama säteilypakote (engl. radiative forcing; käsite suomeksi selitettynä) on silti huomattavasti vähäisempää kuin mitä ihmistoiminnan hiilidioksidipäästöistä aiheutuu (ks. IPCC ja NOAA).
Lisää paljastuksia! Satelliittien avulla on saatu tarkennusta keisaripingviinien (Aptenodytes forsteri) määrään. Satelliittikuvien perusteella näyttää siltä, että kuusi keisaripingviiniyhdyskuntaa on kadonnut. Ne sijaitsivat kaikki pohjoisempana kuin 70 astetta eteläistä leveyttä. Uhkaako ilmastonmuutos keisaripingviiniä koko sen esiintymisalueella, ympäri Etelämannerta? Lue lisää British Antarctic Surveyn nettisivuilta (ks. myös BAS:n lehdistötiedote ja alkuperäisen artikkelin julkaissut Global Ecology and Biogeography. Havainnolla ja havaintomenetelmällä mässäilivät myös BBC, Science, NatGeo News Watch ja NASA.
Paljastuksella tarkoitin tuossa edellä itse asiassa sitä, miten pingviiniuutisesta kirjoitettiin Suomessa: "Pingviinin kakka näkyy avaruudesta" (Helsingin Sanomat), "Satelliitti pongaa pingviininkakan" (Tiede.fi)... jopa arvostamani Tähdet ja avaruus horjuu linjassaan.
Mutta ehkä idioluutio ei sittenkään olekaan totta! Maailmalla on tapahtunut taas muutakin kuin mistä Suomessa kirjoitettiin:
Yhdysvalloissa on kehitetty uudenlainen taipuisa aurinkopaneeli - näin aurinkokennojen kehitys täydentää keskittävän aurinkovoiman viimeaikaista edistymistä. Saksassa on kehitetty laite, jolla saadaan tiivistettyä juomavettä ilmankosteudesta. Hyviä uutisia kantautuu myös autojen yhteiskäytöstä - nykyään jo noin tuhannessa kaupungissa!
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julkisti päätöslauselman (A/RES/63/281), jonka aiheena on ilmastonmuutoksen vaikutus turvallisuuteen. Reutersin mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun ilmastonmuutosta käsiteltiin tällä foorumilla eksplisiittisesti turvallisuuskymyksenä. Päätöslauselmalla on lähinnä vain symbolista arvoa, mutta jos hyvin käy, se voi lisätä ilmastoasioiden merkitystä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa.
