2010-05-25

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 20/2010

Havaintoja viime viikon (17.5.2010-23.5.2010) uutisista:

Valtamerten pintakerros seitsemänsadan metrin syvyyteen asti on lämmennyt merkittävästi vuoden 1993 jälkeen. Vuosina 1993-2008 tapahtunut keskimääräinen lämpeneminen on tutkijoiden mukaan selvä merkki maailman ilmaston muuttumisesta. "Valtameriin sitoutuu enemmän lämpöä kuin mitä niistä vapautuu", selventää tutkimusta johtanut John Lyman.

Kyseistä valtameriin varastoituvaa energiamäärää voidaan havainnollistaa arkemme käsitteillä: Sillä voitaisiin polttaa jokaista maailman ihmistä kohti viittäsataa sadan watin hehkulamppua. Jatkuvasti.

Valtameret ovat maapallon ilmastojärjestelmän suurin lämpövarasto. Maailman ilmaston lämmetessä 80-90 prosenttia tästä lämpenemisestä päätyy valtameriin. Siitä seuraa muun muassa meriveden lämpölaajenemista, joka aiheuttaa noin kolmanneksen tai puolet merenpinnan nykyisestä noususta.

Meritutkimus julkaistiin Nature-lehdessä. Reuters, Yale Environment 360 ja Society of Environmental Journalists uutisoivat siitä lyhyesti. RealClimate kirjoitti aiheesta analyyttisemmin. Suomessa Yle Uutiset roiski siitä oman versionsa; tällä kertaa CO2-raportti onnistui paremmin.


Kuva: Valtamerentutkijoita ja valtameren lämpötilojen mittaamisessa käytettäviä kojeita. Vasemmalla John Lyman pitelee pientä, kertakäyttöistä batytermografia ("XBT"). Oikealla Gregory Johnson ja vapaasti kellumaan laskettava, autonominen Argo-mittausasema. © NOAA.

Jo vuosien ajan on tiedetty, että ilmastonmuutos sulattaa Grönlannin jääkilpeä. Nyt on myös sensuuntaisia havaintoja, että Grönlannin jääpeitteen sulaminen ja sitä seuraava maankohoaminen ovat nopeutuneet.

Geofysiikan professori Timothy Dixonin luonnehtii havaintoja näin: "On yllättävää ja hieman huolestuttavaa, että jää sulaa niin nopeasti, että pystymme havaitsemaan sulamisen seurauksena tapahtuvan maankohoamisen. Vielä yllättävämpää on, että kohoaminen näyttäisi nopeutuvan, mikä viittaa siihen että sulaminen on kiihtymässä."

Maa siis kohoaa, kun sitä painava jäätaakka pienenee. Dixonin tutkimusryhmä analysoi Grönlannin rannikolta saatuja GPS-mittaustuloksia vuodelta 1995 alkaen. Kohoamisnopeus on nyt pari senttiä vuodessa. Jos nykyinen kehityssuunta jatkuu, nopeus voi kiihtyä kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Osassa Grönlannin läntisiä rannikkoseutuja jää näyttää huvenneen kiihtyvällä nopeudella 1990-luvun lopulta lähtien. Tutkijat arvioivat, että jään sulamisnopeus Länsi-Grönlannissa kiihtyy keskimäärin 8,7 gigatonnilla vuodessa. Kaakkois-Grönlannissa kiihtymisnopeus näyttää olevan vielä suurempi, noin 12,5 gigatonnin luokkaa, mutta tämä luku perustuu niukempaan dataan.

Jään vuotuinen kokonaiskutistuminen lienee Grönlannissa nykyään lähes kolmensadan gigatonnin luokkaa.

Maankohoamistutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä. Suomessa siitä mainitsi Helsingin Sanomat.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 2.6.2016.

2010-05-18

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 19/2010

Havaintoja viime viikon (10.5.2010-16.5.2010) uutisista:

Aurinkovoimalla voitaisiin tuottaa jopa 20-25 prosenttia maailman sähköstä vuonna 2050, kertoo asiaa selvittänyt Kansainvälinen energiajärjestö IEA. Tällainen aurinkovoiman hyödyntäminen myös vähentäisi energiantuotannossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä melkein kuusi miljardia tonnia vuodessa.

IEA:n visioissa aurinkokennotekniikka ja keskittävä aurinkovoima nähdään toisiaan täydentävinä tuotantomuotoina, joista voidaan saada irti yhteensä yhdeksäntuhatta terawattituntia vuonna 2050. Keskittävän aurinkovoiman käyttö sähköntuotannossa olisi suurinta Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Afrikassa ja Intiassa. Pohjois-Afrikka veisi luultavasti noin puolet tuotannostaan Eurooppaan. Greenspace poimi esiin tämän uutisen.

Intian kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2007 viisikymmentäkahdeksan prosenttia suuremmat kuin vuonna 1994, ja tämä kasvu oli merkittävässä määrin hiilivoiman "ansiota". Vuoden 2007 päästöt olivat yhteensä 1,9 miljardia tonnia - luku jota sopii vertailla aurinkovoiman yhteydessä yllä mainittuun kuuden miljardin tonnin päästövähennykseen. Aurinkovoiman lisäys sopisi Intiaan aivan loistavasti!

Ilmastomallien avulla on saatu uusi arvio Euroopan tulevista helleaalloista tällä vuosisadalla. Tukalat hellepäivät yleistyvät Pyreneiden niemimaalla ja Välimeren alueella ehkä parikymmenkertaisesti tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Sellaisia kuumia päiviä oli vuosina 1961-1990 keskimäärin vain kaksi vuodessa. Vuosina 2021-2050 niitä voi olla vuodessa jo kolmisentoista, ja vuosisadan lopulla, 2071-2100, jopa neljäkymmentä. Ihmisten terveys on vakavimmin vaarassa alavilla joki- ja rannikkoseuduilla, missä ilmankosteus on korkea. Kaupunkien lämpösaarekeilmiö, jonka vaikutusta ei otettu huomioon tässä tutkimuksessa, kuumentaa kaupunkien hellepäiviä vielä lisää.

Helleaaltotutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä. Reuters kirjoitti siitä lyhyesti ja Nature News perusteellisemmin. Yleisesitys lämpötilan ja ilmankosteuden vaikutuksesta helteen tukaluuteen löytyy Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta ja Wikipediasta.


Kuva: Tanganjikajärven rantaa Burundissa (Francesca Ansaloni/Creative Commons).

Tanganjikajärvi on lämmennyt huomiotaherättävän paljon viimeisen vuosisadan aikana. Pohjasedimenttien analyysin perusteella järven pintalämpötila on nyt korkeimmillaan tuhanteen viiteensataan vuoteen.

Ennen vuotta 1900 järven pintalämpötila pysytteli 24,3 celsiusasteen alapuolella tuhannen neljänsadan vuoden ajan. Vuonna 2003 pintalämpötila oli jo kaksikymmentäkuusi celsiusastetta.

Tanganjikajärvi on maailman toiseksi syvin järvi. Suurin osa kaloista ja muista organismeista elää ylimmän sadan metrin syvyydessä. Pintaveden lämpeneminen voimistaa veden kerrostuneisuutta, jolloin vesi ei sekoitu yhtä helposti tuulten vaikutuksesta. Pintavesissä tapahtuva biologinen tuotanto vähenee silloin, koska se ei saa täydennystä syvempiin vesiin vajonneista ravinteista. Lämmennyt vesi ei myöskään pysty sisältämään yhtä paljon liuennutta happea kuin viileämpi vesi. Järven kalat voivat kärsiä happipitoisuuden laskusta.

Neljän köyhän keskiafrikkalaisen valtion - Burundin, Kongon demokraattisen tasavallan, Tansanian ja Sambian - rajalla sijaitseva Tanganjikajärvi on tärkeä kohde sikäläisen kalatalouden kannalta. Tutkijat pitävät ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta yhtenä syynä järven lämpenemiseen. Myös ylikalastus rasittaa tätä suurta järveä. Mitähän ilmaston lisälämpeneminen saisi aikaan? Miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia tämän järven kalastosta.

Brown Universityn johtama tutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä. Siitä uutisoivat Reuters ja Yale Environment 360.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 2.6.2016.

2010-05-11

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 18/2010

Havaintoja viime viikon (3.5.2010-9.5.2010) uutisista:

Kesän alkaminen on aikaistunut Englannissa. Sheffieldin yliopiston tutkijat ovat vertailleet 1990-luvun ja vuosien 1954-1963 lämpötilatietoja ja alkukesällä kukkivien kasvien kukinnan alkamisajankohtaa. Tarkasteltavana oli 385 kasvilajia, jotka kukkivat touko- tai kesäkuussa. Kesän termisenä alkuna pidettiin kolmatta sellaista vuorokautta, jonka keskilämpötila oli yli neljätoista celsiusastetta.

Lämpötilojen perusteella kesä alkoi 1990-luvulla yksitoista päivää varhemmin kuin jaksolla 1954-1963. Fenologisesti eli kukinnan mukaan kesä alkoi vastaavasti kolme päivää varhemmin. 1990-luvun jälkeen kesän alkaminen on aikaistunut vielä lisää kummankin määritelmän mukaan.

Kesän ajoittumistutkimus julkaistiin Climatic Change -lehdessä. The Guardian uutisoi siitä.

Ihmisen kyky sopeutua ilmaston lämpenemiseen on rajallinen. Jos maailman keskilämpötila nousee seitsemän celsiusastetta, jotkin alueet alkavat silloin olla jo liian kuumia ihmisen asuttavaksi - ainakin ilman tehokkaita ilmastointilaitteita.

Jos maailman keskilämpötila nousee 11-12 celsiusastetta, suurin osa ihmisen nykyään asuttamista seuduista käy liian kuumaksi ihmiselle elää. Fossiilisten polttoaineiden hillitsemätön käyttäminen voi johtaa tuollaiseen kahdentoista asteen lämpenemiseen, vaikkakaan ei vielä tämän vuosisadan aikana.

Moisia lämpötiloja ei ole koettu sinä aikana, jona ihmisapinoita on ollut olemassa, mutta niitä on kyllä koettu maapallolla noin viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten. Tilanne voi siis toistua, kommentoi tutkimukseen osallistunut Purdue Universityn Matthew Huber.


Kartta: Märkälämpötilan huiput, jos maailman ilmasto lämpenee kaksitoista celsiusastetta vuoden 2007 tasosta. Noin kolmeakymmentäviittä celsiusastetta korkeammat märkälämpötilat (kartan värit kellanvalkoisesta vaaleanruskean kautta purppuranpunaiseen) ovat ihmiselle vaarallisia jo muutamassa tunnissa, jos ihminen joutuu olemaan pelkästään kehonsa luontaisten lämmönhukkamekanismien varassa. © Purdue University graphic/Matthew Huber.

Tämä ihmisen fysiologista sopeutumiskykyä käsittelevä tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä Yhdysvalloissa. Siitä kirjoittivat ABC ja CO2-raportti.

Arktisen merijään pinta-ala oli huhtikuussa lähellä vuosien 1979-2000 huhtikuiden keskiarvoa. Se oli samalla suurin tällä vuosikymmenellä mitattu huhtikuinen pinta-ala. Ilmakehän keskilämpötilat olivat kuitenkin tavallista korkeampia. Pohjoisella jäämerellä oli huhtikuussa laajalti 3-4 celsiusastetta normaalia lämpimämpää. Pohjois-Kanadassa lämpötilat olivat jopa kymmenen astetta keskiarvon yläpuolella.


Kartta: Pohjoisen napa-alueen lämpötila-anomalia ilmakehässä noin tuhannen metrin korkeudella huhtikuussa 2010. Värit vihreästä keltaisen kautta punaiseen kuvastavat normaalia korkeampia lämpötiloja. Värit sinisestä violettiin kuvastavat normaalia matalampia lämpötiloja. © National Snow and Ice Data Center courtesy NOAA/ESRL Physical Sciences Division.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 2.6.2016.

2010-05-04

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 17/2010

Havaintoja viime viikon (26.4.2010-2.5.2010) uutisista:

Ilmasto on lämmennyt arktisella alueella viime vuosikymmeninä nopeammin kuin muualla maailmassa. Johtuuko nopeus erityisesti lumi- ja jääpeitteen kutistumisesta, muutoksista ilmakehän tai meriveden lämpimissä virtauksissa, muutoksista pilvipeitteessä vai muutoksista vesihöyryn määrästä ilmakehässä?

Melbournen yliopiston tutkimustulokset viittaavat nyt siihen, että arktisen merijään hupeneminen on tärkeimpiä niistä tekijöistä, jotka voimistavat arktisen vyöhykkeen lämpenemistä verrattuna muihin vyöhykkeisiin.

Kahden viime vuosikymmen aikana lämpötilat ovat nousseet Arktiksen ilmakehän alimmissa osissa melkein kaksinkertaisesti verrattuna koko maailman keskilämpötilaan. Sen lisäksi että tämä lämpeneminen painottuu pinnan tuntumaan, se korreloi selvästi merijään hupenemisen kanssa.

Merijää - siellä missä sitä on - heijastaa suurimman osan siihen osuvasta auringonsäteilystä takaisin ylös. Siellä missä jäätä ei ole, säteily pääsee lämmittämään merivettä täydellä tehollaan. Lämmennyt merivesi puolestaan lämmittää yläpuolellaan olevaa ilmakerrosta. Avovedestä myös haihtuu vettä, ja vesihöyry puolestaan toimii ilmakehässä kasvihuonekaasuna.

"Aiemmin arveltiin, että merijään väheneminen saattaisi johtaa lisälämpenemiseen. Nyt on varmistunut, että sitä tapahtuu jo", kiteyttää tutkimukseen osallistunut Ian Simmonds. Tutkimusta johtanut James Screen tarkentaa asiaa vielä siten, että havainto jään sulamisen ja lämpötilan kohoamisen vahvasta positiivisesta palautemekanismista ei vielä todista, että arktisen merijään kriittinen kynnysarvo (engl. tipping point) olisi ylitetty.

Tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä, ja siitä kirjoittivat myös ABC Science ja The New York Times sekä suomalainen Tiede.fi.

Arktisten seutujen kiihtynyt lämpeneminen tuntuu esimerkiksi arkeologien kenttätyössä. Pohjois-Kanadan Mackenzievuorilla jää sulaa paljastaen sisästään alkuperäisasukkaiden muinaisia metsästysaseita. "Olemme kuin lapset, jotka avaavat joululahjojaan", arkeologi Tom Andrews hehkuttaa löydön merkitystä tutkijoille. Valitettavasti jää sulaa niin nopeasti, että sen kätköissä vielä olevia muinaisesineitä uhkaa tärveltyminen, jos rahapula keskeyttää kenttätyöt. Paljastuvat esineet jäävät eläinten tallaamaksi ja hajoavat happamassa maaperässä jo parissa vuodessa.

Etelämpänä samalla mantereella on otettu pieniä askeleita ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Washingtonissa 25.4.2010 pidetty Earth Day -tapahtuma houkutteli järjestäjiensä mukaan yli sataviisikymmentä tuhatta ihmistä osoittamaan tukensa ilmastolain säätämiselle. Näin siitä tuli tähän asti suurin ilmastonmuutokseen liittyvä mielenilmaus Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltojen toistaiseksi suurimman maalla sijaitsevan tuulipuiston rakentaminen voidaan aloittaa nyt, kun Pentagon on lakannut vastustamasta hanketta. Vastustus perustui siihen, että Shepherd Flatin tuulivoimalat olisivat häirinneet lähistöllä sijaitsevan, sotilaallisessa käytössä olevan tutkajärjestelmän toimintaa. Sikäläisittäin kotimainen uusiutuvan energian tuotanto voitti, kun tutkajärjestelmä päätettiin uudistaa olosuhteisiin sopivaksi.

Obaman hallinto hyväksyi hankkeen maan ensimmäisen merituulipuiston rakentamiseksi. Satakolmekymmentä turbiinia käsittävä Cape Wind halutaan pystyttää Massachusettsin osavaltion rannikkovesille Nantucketinsalmeen. Tälläkin hankkeella on toki vastustajansa. "Olen sataprosenttisesti vaihtoehtoisen energian puolesta, kunhan vain ei juuri Nantucketinsalmeen", tiivistää New York Timesin haastattelema kansalainen, joka voisi päätyä näköetäisyydelle tuulipuistosta.

Isossakin merituulipuistossa on se hyvä ominaisuus, että siitä ei purkaudu vapaille vesille miljoonaa litraa raakaöljyä vuorokaudessa. Tällaista on nyt päässyt käymään fossiilisten polttoaineiden tuotantoprosessissa Meksikonlahdella. Öljynporauslautta Deepwater Horizon räjähti 20.4.2010, ja sen avaama öljylähde jäi purkautumaan esteettä. Ensimmäiset öljyt ajautuivat rantaan vappuaattona.

Floridan kuvernööri Charles Christ on suhtautunut suopeasti merellä tapahtuvaan öljynporaukseen. Nähtyään Meksikonlahden öljyvahingon ilmasta käsin hän on muuttanut kantaansa kielteisempään suuntaan. "Jos tuollaista tapahtuisi Floridassa, se olisi tuhoisaa. Se on viimeinen asia maailmassa, jonka haluan nähdä tapahtuvan kauniissa osavaltiossamme", kommentoi mies joka on nähnyt nimbyilynsä kohteen.


Satelliittikuva ajelehtivasta öljystä Mississippin suiston edustalla 1.5.2010. Tuhansien neliökilometrien alalle levinnyt öljy erottuu kuvassa oikealla riekaleisena harmaana läiskänä (NASA & Michon Scott / Creative Commons). Katso myös The Big Picturen kuvakooste katastrofin alkuvaiheista.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 3.6.2016.

Tänään kirja-ale Kolmessa sepässä

Kolmen sepän kirjakaupassa on tänään hyvä tarjous: kaikki kirjat -20 %!

Kolmen sepän kirjakauppa myy Avaimen, Basam Booksin, Gaudeamuksen, Liken, Loki-Kirjojen, Otatiedon, Palmenia-sarjan, Rosebud Booksin, Terra Cognitan, Tutkijaliiton, Ursan ja Vastapainon kustantamia kirjoja.

Tarjous liittyy Kirjan ja ruusun päivään, jonka päätapahtuma on tänään Kampin Narinkassa.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset