2009-11-24

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 47/2009

Havaintoja viime viikon (16.11.-22.11.) uutisista:

Nyt on maailmankirjat sekaisin. Kasvava joukko amerikkalaisia on ruvennut vaatimaan oikeutta ripustaa pyykkinsä ulkoilmaan kuivumaan, kertoo uutistoimisto Reuters. Siis sen sijaan että nuo Yhdysvaltain asukkaat kuivaisivat pyykkinsä siveän esteettisesti jollakin kodinkoneella, he haluavat asettaa vaatekappaleitaan roikkumaan paikkoihin, joissa ne voivat jopa tulla nähdyksi. Pankaa mieleen tämä rohkea kansalaisliike Project Laundry List. He tuntuvat olevan tosissaan.

Ilman pyykinkuivausaktivisteja tästä olisi tullut katsaus pelkkiin huonoihin uutisiin, joita siis seuraavaksi:

Satelliittimittauksiin perustuvan uuden arvion mukaan Itä-Antarktiksen jääpeite on ollut viime vuosina kutistumaan päin. Tähän saakka Itä-Antarktiksen jäätasetta on pidetty melko vakaana verrattuna vaikkapa Länsi-Antarktikseen tai Grönlantiin. Tutkijat varoittavat nyt, että Etelämantereelta saattaa olla tulossa merkittävästi lisää nousua merenpinnan tasoon. Odotamme jännityksellä, miten tilanne kehittyy ja mittaustulokset tarkentuvat tulevaisuudessa. Vielä ei ole näköpiirissä, että kaikki Etelämantereen jäät sulaisivat, mutta jos se tapahtuisi, merenpinta nousisi useita kymmeniä metrejä.

Tämänkertainen tutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä, ja se sai paljon huomiota osakseen: BBC, The Guardian, Reuters, The Great Beyond, Dot Earth, Yale Environment 360, COP15 ja Climate Progress. Suomessa vain CO2-raportti mainitsi asiasta ("Etelämanner sulaa kiihtyvällä tahdilla").

Ilmakehään päässeen hiilidioksidin sitoutuminen valtameriin näyttää hidastuneen hieman viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on häiritsevän huono uutinen, koska ennen tätä hidastumista hiilidioksidin sitoutuminen ehti ensin kiihtyä 1950-luvulta alkaen, ja koska koko tämän ajan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kiihtyvällä nopeudella. Valtameret ovat olennaisen tärkeä hiilinielu maapallolla, ja tämä on ensimmäinen havainto siitä, että niiden kyky sitoa hiilidioksidia on ehkä alkanut heiketä. Tutkimusta johtanut Samar Khatiwala varoittaa luottamasta siihen, että valtameret tulisivat loputtomiin kompensoimaan sitä, että fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa. Odotamme jännityksellä tämänkin tilanteen kehittymistä ja lisää mittaustuloksia.

Khatiwalan ja kumppaneiden tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä, ja siitä kirjoittivat The New York Times, Mongabay.com, Yale Environment 360, Worldwatch Institute ja Knight Science Journalism Tracker. Tämänkin uutisen huomioi Suomessa vain CO2-raportti ("Merien rajat sitoa hiilidioksidia saavutettu?").

Viime viikolla julkaistiin toinenkin hiilinielujen suhteellista tehokkuutta kosketellut tutkimus. Sen mukaan ilmakehään jääneen hiilidioksidin osuus vuosittaisista kokonaispäästöistä näyttää kasvaneen viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan, noin neljästäkymmenestä prosentista noin neljäänkymmeneenviiteen prosenttiin. Tutkijat pitävät hiilinielujen heikentymistä yhtenä mahdollisena syynä tähän ilmiöön. Syyttävä sormi osoittaa jälleen kerran fossiilisiin polttoaineisiin, joista aiheutui vuonna 2008 kaksikymmentäyhdeksän prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 2000. Päästöjä on vähennettävä tuntuvasti, jotta ilmastotilanne voidaan saada hallintaan.

Tämä hiilidioksiditutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä (ks. myös lehdistötiedote), ja siitä uutisoivat maailmalla muun muassa BBC, The Guardian, The Great Beyond, ABC, COP15 ja Act on Copenhagen. Suomessa siitä kirjoittivat Tiede.fi ("Yhä enemmän hiilidioksidia jää ilmaan") ja CO2-raportti ("Olemme matkalla kohti 6 asteen lämpenemistä").

Näiden ongelmien mittasuhteet ovat sellaiset, että pyykkinaru loppuu vähän äkkiä kesken. Sen takia tarvitaan välttämättä kansainvälistä yhteistyötä päästöjen rajoittamiseksi. Tätä kirjoittaessani on enää kaksitoista päivää Kööpenhaminan ilmastokokouksen alkuun. "Tärkein kansainvälinen kokous sitten toisen maailmansodan", kuten ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemisen kustannuksiin perehtynyt Nicholas Stern teroittaa.

Jotenkin sitä toivoisi, että tätä tilaisuutta ei sössitä.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 30.5.2016.

2009-11-17

Ulkomaisia ilmastouutisia viikoilla 45/2009 ja 46/2009

Havaintoja kahden viime viikon (2.11.-8.11. ja 9.11.-15.11.) uutisista:

Euroopan unioni voi saavuttaa Kioton ilmastosopimuksessa määritellyt tavoitteensa, Euroopan ympäristökeskus kiteyttää viime viikolla julkaistua raporttiaan, josta uutisoivat COP15, EurActiv.com ja Yle ("EU saavuttamassa Kioton ilmastotavoitteensa").

Mikäpä siinä, emme toki vastusta ajatusta osittaisesta onnistumisesta. Mutta kello käy, ja hiilidioksidipäästöjen kumulatiivisella kokonaismäärällä on merkitystä. Tätä kirjoittaessani oxfordilaisten laskuri näyttää, että päästöjä on kertynyt arviolta 532564217000 tonnia ja että triljoona tonnia täyttyy 30.3.2045 kello 10.16 Suomen aikaa.

Uskallammeko toivoa lisää aikaa tai väljempiä reunaehtoja kasvihuonekaasupäästöjen kuriin saamiseksi? Tähän väliin pari rohkaisevaa uutista hiilinieluista:

Tropiikin metsäkato on ehkä aiemmin arvioitua pienempi hiilen lähde. Se aiheuttaa ehkä vain 12 prosenttia eikä esimerkiksi 20 prosenttia koko maailman hiilipäästöistä. Eri tahojen esittämissä arvioissa on kuitenkin suhteellisen paljon hajontaa, eikä tämäkään tutkimus tuo varmuutta asiaan, huomauttaa In The Field.

Tutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä, ja siitä kirjoittivat myös The Guardian, Mongabay.com ja COP15. Suomessa aiheeseen reagoi CO2-raportti, jonka sanoin (ja lähdettä ilmoittamatta) "tutkijoiden mukaan [...] 20 prosenttia on liioittelua". Kuinka ollakaan, tutkimusta johtanut Guido van der Werf itse on halunnut korjata juuri tuota median käyttämää sanamuotoa. Kaiken lisäksi kyseinen tutkimuskin haarukoi metsäkadon päästölukeman välille 6-17 prosenttia.

Metsäkato Amazonin alueella Brasiliassa on ollut viime aikoina vähäisempää kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Metsäalueen tilaa on seurattu satelliittien avulla vuodesta 1988 lähtien. Koko tänä aikana vuotuinen metsäkato ei ole ollut niin alhaisella tasolla kuin viime vuoden elokuun ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana, jolloin metsää hävitettiin noin seitsemän tuhatta neliökilometriä. Knight Science Journalism Tracker painottaa, että uutinen ei ole niin uljas kuin miltä päällisin puolin vaikuttaa. Kaksikymmentä vuotta sitten tuolla metsäalueella oli nimittäin jo melkoinen metsän tuhoaminen käynnissä. Mutta parempi tämäkin kuin ei mitään.

Brasilian kaukokartoitustuloksista uutisoivat myös BBC, The Guardian, WWF, Mongabay.com, Yale Environment 360, NatGeo News Watch ja COP15, sekä Suomessa Yle ("Amazonin sademetsien häviäminen hidastui") ja Maaseudun Tulevaisuus ("Amazonin sademetsien tuho hidastunut").

Niin, saammekohan sitä aikalisää? Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency) tuore energianäkymien vuosiraportti on siinä suhteessa varsin synkkää luettavaa. IEA arvioi, että jos tapahtumien kulkuun ei puututa, vuodesta 2007 vuoteen 2030 maailman energiankulutus kasvaa "dramaattiset" 40 prosenttia ja että 77 prosenttia tuosta lisäenergiasta tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla. Tämä ylittää reippaasti sen tason jolle pitää jäädä, jos haluamme pitää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 450 miljoonasosassa ja maapallon keskilämpötilan nousun kahdessa celsiusasteessa.

IEA:n World Energy Outlook 2009 -raportista (fact sheet, PDF) kertoivat maailmalla Reuters, COP15, The New York Times, Los Angeles Times, WWF, Greenpeace, NatGeo News Watch ja The Great Beyond, Suomessa CO2-raportti ("Maailman energiaskenaario vuoteen 2030").

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-11-03

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 44/2009

Havaintoja viime viikon (26.10.-1.11.) uutisista:

Kanada on suojellut nyt jo yli miljoona neliökilometriä eli melkein viidesosan boreaalisista metsistään. Viimeisin suojelu-uutinen kantautuu Manitoban provinssista, jossa sijaitseva yli neljänkymmenen tuhannen neliökilometrin metsäalue pyritään saamaan peräti Unescon maailmanperintökohteeksi. Kanadan metsänsuojelusta uutisoivat Yale Environment 360 ja The Guardian.

Arktisen alueen monivuotinen merijää on jokseenkin hävinnyt, raportoi Beaufortinmeren-tutkimusretkeltään palannut tiedemies David Barber. "En ole koskaan nähnyt mitään tällaista koko sen kolmenkymmenen vuoden aikana, jona olen tutkinut Arktista", hän toteaa Reutersin mukaan. Nykyinen jääpeite ei vaikuta vakavalta esteeltä laivaliikenteelle. Professori Barberin havaintoihin kiinnittivät huomiota myös Yale Environment 360, ABC ja Society of Environmental Journalists.

Luoteis-Atlantin kalakannat ovat siirtyneet perinteisiltä alueiltaan kohti viileämpiä vesiä. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana osa tutkituista kalalajeista on siirtynyt pohjoiseen, osa syvemmille vesille. Vaikuttaa siltä, että meriveden lämmetessä kaksi kolmasosaa lajeista on alkanut hakeutua sinne, missä veden lämpötila on niille sopivampi. Tarkastelun kohteena oli kolmekymmentäkuusi taloudellisesti tai ekologisesti tärkeää kalalajia. Yhdysvaltain NOAA:n tutkimus on julkaistu Marine Ecology Progress Series -lehdessä.

Merenpinta nousi Yhdysvaltain itärannikolla Pohjois-Carolinassa 1900-luvulla kolme kertaa niin nopeasti kuin sitä edeltäneiden viidensadan vuoden aikana. Viime vuosisadan mittaan merenpinta nousi siellä 3,0-3,3 millimetriä vuodessa. University of Pennsylvanian johtaman tutkimuksen mukaan nousunopeuden kiihtyminen tuolle tasolle tapahtui vuosien 1879 ja 1915 välillä. Tutkimus on julkaistu Geology-lehdessä.

Liikenteen vaikutus maapallon ilmaston lämpenemiseen voi moninkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Liikenne on lämmittänyt ilmastoa pääasiassa hiilidioksidipäästöjen välityksellä, ja tieliikenne on ollut tärkein päästöjä synnyttävä liikenteen osa-alue. Vuonna 2000 yksitoista prosenttia ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta oli tieliikenteen aiheuttamaa. "Lisääntyvä matkailu ja kansainvälinen kauppa pitävät päästöt kasvussa", tutkimusjohtaja Jan Fuglestvedt tylyttää. Fuglestvedtin edustama CICERO (Center for International Climate and Environmental Research - Oslo) esittää nämä ja muita arvioita tutkimuksessa, joka on hyväksytty julkaistavaksi Atmospheric Environment -lehdessä.

Ekokaupungin maineessa oleva yhdysvaltalainen Portland aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään neljäkymmentä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tuore ilmastosuunnitelma sisältää myös tavoitteen vähentää mainittuja päästöjä kahdeksankymmentä prosenttia vuoteen 2050 mennessä - ja monenlaisia ideoita siitä, kuinka tuo vähennys saadaan aikaan (ks. 70-sivuinen PDF-tiedosto, josta riittäisi luettavaa myös Suomen pääkaupunkiseudun suunnittelijoille). Näistä Portlandin kaupungin edistysaskeleista uutisoivat The Oregonian, The Oregonian vielä lisää ja New York Timesin Green Inc. -blogi.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset