2009-10-27

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 43/2009

Havaintoja viime viikon (19.10.-25.10.) uutisista:

Jos maapallon keskilämpötila nousee neljä celsiusastetta, mitä seurauksia on odotettavissa? Ilmastoskenaariota havainnollistava kartta (alla) on laadittu Ison-Britannian Met Officessa, ja se julkistettiin viime viikolla osana sikäläisen hallituksen pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus, joka estäisi kuvatunlaisen katastrofaalisen muutoksen.

Interaktiivinen maailmankartta näyttää muun muassa miten epätasaisesti keskilämpötila nousee. Maa-alueet ja napaseudut lämpenevät nopeimmin. Arktisella vyöhykkeellä keskilämpötila voi nousta paikoin jopa kuusitoista astetta. Suomen alueella keskilämpötilan arvellaan nousevan "vain" kuusi astetta. Met Officen mukaan tällaiseen ilmastoon joudutaan viimeistään vuosisadan vaihteessa, jos kasvihuonekaasuja päästetään ilmakehään jatkossakin nykyistä tahtia.

Euroopan osalta neljän asteen skenaario varoittaa myös seuraavasta: Metsäpalot uhkaavat Etelä-Eurooppaa. Välimeren alueelle on odotettavissa poikkeuksellista kuivuutta kaksi kertaa niin usein kuin nykyään. Koko Euroopassa vuoden kuumimmat päivät voivat olla jopa kahdeksan astetta nykyistä lämpimämpiä. Merenpinnan nousu aiheuttaa vahinkoja Alankomaissa ja Brittein saarilla. Maailmanlaajuisista ongelmista puhumattakaan.

"Tämä ei ole pelkkää spekulaatiota", varoittaa professori John Beddington julkistustilaisuudessa kuvatulla videolla. "Meidän on pysyttävä kahden lämpöasteen tavoitteessa. Se ei tule olemaan helppoa, mutta meidän on onnistuttava siinä."

Ilmastovaroituksesta kirjoittivat The Guardian, BBC News, Reuters, Ison-Britannian Greenpeace ja peräti "tuomiopäivän näyillä" otsikoiva COP15:n uutiset. Suomessa aiheeseen reagoivat Helsingin Sanomat ("Ilmastonmuutos voi lyhentää Etelä-Suomen talvea parilla kuukaudella") ja Yle Uutiset ("Brittihallitus ennakoi jo neljän asteen lämpenemistä").

Kuriositeettina mainittakoon, että kun osa tästä skenaariosta esiteltiin tunteisiin vetoavan iltasatuvideon muodossa muutama viikko sitten, osa brittiyleisöstä piti sitä "liian pelottavana lapsille" (BBC News, The Guardian).

Arktisella vyöhykkeellä jo tapahtuneista nopeista muutoksista kertoo Arctic Report Card, jonka Yhdysvaltain NOAA yhteistyökumppaneineen on juuri päivittänyt tämän vuoden osalta. Raportin lukemiselle ei ole asetettu ikärajaa.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-20

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 42/2009

Havaintoja viime viikon (12.10.-18.10.) uutisista:

Tämän vuoden syyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin. Pelkkien maa-alueiden pintalämpötilan osalta syyskuu oli niinikään toiseksi lämpimin. Merialueiden pintalämpötilojen osalta tämä kuukausi oli vastaavasti viidenneksi lämpimin. Yhdysvaltain NOAA raportoi nämä alustavat säätiedot, ja niistä uutisoivat Climate Progress, Dr. Jeff Masters' WunderBlog ja The Oregonian.


Kartta: Maanpinnan lämpötilan poikkeama syyskuussa 2009 jakson 1961-1990 syyskuiden keskiarvosta. © NOAA/NCDC

Arktista merijäätä tänä vuonna paikan päällä tutkinut Catlin Arctic Survey on pitänyt lehdistötilaisuuden havainnoistaan (PDF), jotka on analysoitu Cambridgen yliopistossa professori Peter Wadhamsin johdolla (tieteellistä tutkimusta ei ole julkaistu vielä). Mittaustulokset antavat olettaa, että merijää oli koko retkikunnan kulkeman 435-kilometrisen reitin varrella Beaufortinmerellä melkein pelkästään yksivuotista jäätä. Sama seutu on ollut aiemmin luonteenomaisesti monivuotisen merijään kattamaa. Professori Wadhams arvelee nyt, että arktisen merialueen kesät muuttuvat jäättömiksi kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Catlin Arctic Surveyn havainnoista ja professori Wadhamsin kommenteista uutisoivat BBC News, Reuters, Yale Environment 360, COP15, Helsingin Sanomat ("Tutkijat: Pohjoinen Jäämeri sulaa arvioitua nopeammin"), CO2-raportti ("Kesäinen Jäämeri lainehtii pian vapaana") ja Maaseudun Tulevaisuus ("Kesäinen Jäämeri lainehtii pian vapaana"), sekä kriittisemmin The Guardian ja Knight Science Journalism Tracker. Guardianissa mainittu Ison-Britannian Met Office on edelleen sillä kannalla, että jäättömien kesien aika koittanee kuitenkin vasta yli viidenkymmenen vuoden päästä.

Fossiilisten polttoaineiden tuotanto nousi uuteen ennätykseen viime vuonna. Öljyä, hiiltä ja maakaasua tuotettiin maailmanlaajuisesti päivää kohti peräti 27,4 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe). Tuotannon kasvu jatkui vuonna 2008 kiivaimpana Aasian ja läntisen Tyynenmeren alueella. Siellä kasvuvauhti oli yli kuusi prosenttia, Worldwatch Institute analysoi.

Edellämainittujen fossiilisten polttoaineiden kanssa ollaan kohta helisemässä, varoittaa WWF:n uusi raportti Climate Solutions 2, jonka mukaan meillä on vain viisi vuotta aikaa saada alulle uusi, vähähiilinen teollinen vallankumous, tai muuten ilmastonmuutos uhkaa karata käsistä. Raportin mukaan kyseinen vallankumous on onneksi vielä mahdollinen. Aiheesta kirjoittivat Reuters ja The Guardian.

Loppukevennykseksi väliaikatietoja Kew'n kansainvälisestä, vuonna 2000 käynnistetystä Millennium Seed Bank -hankkeesta. Kew'n siemenpankkeihin on saatu kerättyä siemeniä kymmenestä prosentista maailman luonnonvaraisista kasvilajeista. Nämä kaksikymmentäneljä tuhatta lajia ovat nyt toivottavasti paremmassa turvassa vaikkapa ilmastonmuutoksen aiheuttamalta sukupuutolta. Hankkeen seuraava välitavoite on saada neljäsosa maailman kasvilajeista siemenpankkiin vuoteen 2020 mennessä.

Kew'n siemenpankkiprojektista kertoivat Yale Environment 360, The Guardian ja The University of Texas at Austin. Niille jotka haluavat tukea siemenhanketta rahallisesti on tarjolla "adoptoitavaksi" siemeniä ja kokonaisia kasvilajeja.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-13

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 41/2009

Havaintoja viime viikon (5.10.-11.10.) uutisista:

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeampi kuin viiteentoista miljoonaan vuoteen. Tältä näyttää uuden tutkimuksen mukaan, jossa ilmakehän muinainen hiilidioksidipitoisuus arvioitiin valtamerisedimentteihin fossiloituneiden huokoseläinten (Foraminifera) kuoren kemiallisen koostumuksen avulla. Analyysi ulottui peräti aikaan kaksikymmentä miljoonaa vuotta sitten. Aiemmin oli jo selvitetty Etelämantereen jäässä olevia ilmakuplia tutkimalla, että nykyinen hiilidioksiditaso on korkein kahdeksaansataan tuhanteen vuoteen.

Keskimioseenikaudella, noin 14-20 miljoonaa vuotta sitten, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli neljänsadan miljoonasosan luokkaa eli tasolla, jonka nykymaapallo saavuttaa ehkä kymmenen vuoden kuluessa. Pidemmällä aikavälillä pitoisuus voi nousta ihmiskunnan edesvastuuttomalla myötävaikutuksella tuhanteen miljoonasosaan (International Energy Agency, PDF). Ilmakehämme tämänhetkinen hiilidioksidipitoisuus on noin 387 miljoonasosaa. Teollisen vallankumouksen alkaessa 1800-luvun loppupuolella pitoisuus oli vielä vain noin 280 miljoonasosaa.

Mioseenikautisen hiilidioksiditason saavuttaminen on huolestuttavaa siksi, että maapallon jäätiköiden pinta-alan muutokset ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Etelämantereella ja Grönlannissa oli vain vähän jäätä keskimioseenilla, eikä arktisella merialueellakaan ollut tuolloin pysyvää jääpeitettä. Keskilämpötilat olivat 3-6 celsiusastetta korkeampia ja merenpinta 25-40 metriä ylempänä kuin nykyään.

Uudet tutkimustulokset eivät merkitse automaattisesti sitä, että merenpinta nousisi hiilidioksidin myötä nopeasti. Ei voida sanoa myöskään, että olisimme nyt saaneet selville muinaisten jääpeitteiden vakauden kriittiset kynnysarvot, huomauttaa tutkimusta johtanut Aradhna Tripati BBC:n mukaan. Nykypäivän ilmastonmuutokselle ei löydy täydellisiä analogioita maapallon menneisyydestä.

Mutta kuitenkin: "Tässä on taas yksi tutkimus, joka saa tulevaisuuden näyttämään pelottavammalta kuin moni on ajatellut. Jos joku vielä epäilee yhteyttä hiilidioksin ja ilmaston välillä, hänen olisi syytä lukea tämä tutkimus", kommentoi University of Arizonan ja IPCC:n ilmastoasiantuntija Jonathan Overpeck samaisessa BBC:n uutisjutussa.

Tutkimus ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta julkaistiin Science-lehdessä. Siitä uutisoivat maailmalla BBC ja Yale Environment 360 ja Suomessa Yleisradio.

Ison-Britannian Met Office ja kumppanit ovat tehneet laskelmia siitä, mitkä olisivat Grönlannin jääkilven kriittisiä kynnysarvoja (engl. tipping points). Ilmaston lämpeneminen voi sulattaa Grönlannin jääkilvestä niin suuren osan, että jääkilpi pystyisi kasvamaan takaisin vain osittain, vaikka lämpötilat tai ilmakehän hiilidioksidipitoisuus palaisivat teollista vallankumousta edeltäneelle tasolle.

Jos jääkilpi kutistuu yli viisitoista prosenttia - mikä voisi tapahtua kolmessasadassa vuodessa - kutistuminen jatkuisi edelleen, ja jääkilpi pystyisi palautumaan enää vain kahdeksaankymmeneen prosenttiin nykyisestä koostaan. Tämä nettomuutos nostaisi merenpintaa 1,3 metriä.

Jos jääkilpi kutistuu noin puoleen nykyisestä koostaan, kutistuminen jatkuisi niin rajuna, että jääkilpi pystyisi vakautumaan enää vain kokoon, joka olisi kaksikymmentä prosenttia nykyisestä. Tämä nettomuutos nostaisi merenpintaa viisi metriä.

Vain jääkausi voisi kumota edelläkuvatun kaltaisen Grönlannin sulamisen. Nykyennusteiden mukaan uutta jääkautta ei todennäköisesti ole tiedossa kymmeniin tuhansiin vuosiin. Koko Grönlannin jääkilpi voi sulaa muutamassa tuhannessa vuodessa, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu hillitsemättömänä. Se nostaisi merenpintaa seitsemän metriä.

"Tämän päivän kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat vielä kaukana tulevaisuudessakin. Meidän on toimittava jo nyt estääksemme tämän vuosisadan lopulla tapahtuvan lämpenemisen", Met Officen ilmastotutkija Jeff Ridley vetoaa.

Jeff Ridleyn johtama tutkimus julkaistiin Climate Dynamics -lehdessä.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-06

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 40/2009

Analyysiä viime viikon (28.9.-4.10.) uutisista:

Aasiaa kurittaneet taifuunit (ensin Ketsana, sitten Parma) imivät viime viikolla puoleensa hirmuisen osan valtamedian huomiosta. Tietoukan blogi tarjoaa tällä kertaa vastapainoksi valikoiman muita kuin tuhouutisia tai -ennusteita.

Tuhat yhdysvaltalaista pormestaria on allekirjoittanut sopimuksen, että heidän kaupunkinsa vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään Kioton pöytäkirjan mukaisesti. He yrittävät myös saada liittovaltion ja osavaltiot vähentämään päästöjään seitsemän prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Tuhannen allekirjoituksen saavuttamisesta kertoivat Los Angeles Times, Society of Environmental Journalists ja Climate Progress.

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen osuus kasvoi Tukholmassa vuonna 2008 neljääntoista prosenttiin koko ajoneuvokannasta (PDF). Tämän katsotaan olevan osittain seurausta Tukholman ruuhkamaksukäytännöstä, josta vaihtoehtoajoneuvot ovat saaneet vapautuksen (vuoteen 2012 asti). Ruuhkamaksujen käyttöönoton (2005) jälkeen ruuhkamaksuvyöhykkeen kasvihuonekaasupäästöt ovat myös vähentyneet 14-18 prosenttia ja kaupungin keskustan liikenne kahdeksantoista prosenttia. Tukholman liikenteestä kirjoittivat Yale Environment 360 ja Green Inc.

Meillä on vielä viidenkymmenen prosentin mahdollisuus saada globaalin ilmaston lämpeneminen pysymään hieman yli kahden celsiusasteen puitteissa, Massachusetts Institute of Technology ja kumppanit arvioivat uudessa tutkimuksessaan. Peukaloita pyörittelemällä tämä ilmastonmuutoksen hillintä ei kuitenkaan onnistu, vaan maailman kasvihuonekaasupäästöt on saatava pienenemään "lähes välittömästi". The Oregonian uutisoi MIT:n ilmastoanalyysistä.

Väestönkasvu jatkuu nopeana kehitysmaissa, mutta se ei ole olennaisin kasvihuonekaasupäästöjä lisäävä tekijä. International Institute for Environment and Development haluaa tutkimuksellaan särkeä sen myytin, että väestönkasvu olisi ilmastonmuutoksen pääaiheuttajia. Ihmisten kokonaismäärää merkittävämpi tekijä on suurkuluttajien määrä ja heidän kulutuksensa taso. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna valtaosa suurkuluttajista elää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen suhteesta kirjoittivat Yale Environment 360 ja The Guardian.

Antarktisen vyöhykkeen jääpeitteen kutistuminen vapauttaa uusia elinpaikkoja. Niihin muodostuvat eliöyhteisöt voivat toimia hiilinieluina ja lieventää ilmastonmuutosta. Tämä uusi hiilensidonta on nykyisellään yhden megatonnin suuruusluokkaa vuodessa ja voi kasvaa jäätiköiden vetäytyessä vuosituhansien kuluessa viiteenkymmeneen megatonniin vuodessa. Etelämantereen uusista hiilensidonta-arvioista uutisoi Journal Watch Online.

Mountaineerin kivihiilivoimalassa Yhdysvaltojen West Virginiassa on alkanut kokeilu, jossa voimalan päästämää hiilidioksidia otetaan talteen ja pumpataan kallioon parin kilometrin syvyyteen. American Electric Power -voimayhtiö aikoo jatkaa kokeilua kahdesta viiteen vuotta, jona aikana insinöörit ja geologit tarkkailevat miten nesteytetty hiilidioksidi käyttäytyy maan alla. Hiilidioksidin talteenottoprosessista yritetään myös tehdä energiatehokkaampaa. Mountaineerista uutisoivat Green Inc. ja juuri ennen pumppauskokeilun alkua The New York Times.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset