Ulkomaisia ilmastouutisia touko-kesäkuussa 2013

Havaintoja viimeaikaisista uutisista, viikkojen mukaan järjestettynä.

§

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut Mauna Loan mittausasemalla viime päivinä 398-399 miljoonasosan kieppeillä. Pidemmän ajanjakson käyrä näyttää havainnollisesti, että jokavuotinen keväinen huippu on varmaankin ohi tältä erää, mutta että se oli nyt selvästi korkeampi kuin viime vuonna:

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Mauna Loan mittausasemalla 17.6.2011-16.6.2013. (Kaavio © Scripps Institution of Oceanography/UC San Diego)

Kuinka ollakaan, ihmiskunnan energiantuotannosta syntyneet hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 ennätyksellisen suuret, raportoi kansainvälinen energiajärjestö IEA. Viime vuonna päästelimme tuolla tavoin ilmakehään 31,6 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011.

Samassa raportissa ehdotetaan neljää helppoa toimenpidettä, jotka kannattaisi tehdä tämän vuosikymmenen aikana.

Ensinnäkin on parannettava rakennusten, teollisuuden ja liikenteen energiatehokkuutta. Sen lisäksi tehottomimmat hiilivoimalat on jätettävä rakentamatta tai vähemmälle käytölle. Öljyn ja maakaasun tuotannon metaanipäästöt on puolitettava. Neljänneksi IEA esittää, että osa fossiilisille polttoaineille maksettavista tukiaisista lakkautetaan.

§

Arktinen merijää on pysytellyt yhä vain keskiarvojensa alapuolella. Jäisen meren pinta-ala oli toukokuussa keskimäärin 13,10 miljoonaa neliökilometriä. Se on tilastojen kymmenenneksi pienin toukokuinen arktisen merijään ala.

Mittaushistorian pienin toukokuinen ala ylitettiin 390 tuhannella neliökilometrillä, mutta vuosien 1979-2000 toukokuiden keskiarvo jäi vielä 500 tuhannen neliökilometrin päähän.

Koillisväylälle odotetaan tänä vuonna kaikkien aikojen vilkkainta purjehduskautta, uutisoi Barents Observer. Kulkulupa on myönnetty tähän mennessä 54 alukselle, jotka eivät tosin kaikki aio kulkea pohjoista meritietä sen koko pituudelta.

Liikenteen kasvu on ollut nopeaa Koillisväylällä viime vuosina. Vuonna 2010 vain neljä alusta kulki koko reitin. Viime vuonna sen teki jo 46 alusta.

Pohjoisesta jäämerestä tulee kesäisin lähes jäätön todennäköisesti jo ennen vuotta 2050, ennustaa eräs viimeaikainen tutkimus. Ajankohdan arvio vaihtelee tosin kymmenillä vuosilla riippuen siitä, mitä laskentamenetelmää käytetään.

Merijään määrässä havaittuihin trendeihin perustuvan laskutavan mukaan meri on avoinna kesäisin jo vuonna 2020. Globaalien ilmastomallien pohjalta laskettuna kesäisen jäättömyyden mediaaniajankohta on vasta vuoden 2060 tienoilla, mutta tutkijat ovat itse sitä mieltä, että siinä jääkato on arvioitu todellista hitaammaksi - puhumattakaan niistä vain muutaman vuoden takaisista ennusteista, joiden mukaan Pohjoisen jäämeren kesistä tulisi lähes jäättömiä vasta vuoden 2070 jälkeen.

Tutkijat olettavat, että jonkin verran jäätä tulee säilymään Kanadan arktisten saarten ja Grönlannin pohjoispuolella ympäri vuoden. Pohjoisesta jäämerestä ei siis ole tulossa aivan täysin jäätöntä edes kesäisin.

Merijäätutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

§

Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite oli toukokuussa hyvin niukkaa. Euraasiassa toukokuu 2013 oli koko 47-vuotisen mittaushistorian vähälumisin. Ajankohtaan nähden lunta oli erityisen vähän itäisessä Siperiassa.

Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen pinta-ala toukokuussa vuosina 1967-2013. Pylvään pituus ja suunta kuvastavat kunkin toukokuun poikkeamaa pitkän aikavälin keskiarvosta (nolla-arvo pystyakselilla). Vuoden 2013 toukokuu (rivin oikeanpuoleisin pylväs) oli mittaushistorian kolmanneksi vähälumisin. (Kaavio © Global Snow Lab/Rutgers University)

§

Lämpimät kuukaudet jatkuvat, globaalisti tarkasteltuna. NASA:n tilastoissa tämän vuoden toukokuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin. NOAA:n katsaus kuukauden säihin ei ollut vielä ilmestynyt tätä kirjoitettaessa, mutta tullee luettavaksi aivan näinä päivinä.

Toukokuun äärevimmistä sääilmiöistä on tarjolla yhteenveto Weather Extremes -blogissa. Yksi hurjimmista tapauksista oli Teksasin osavaltion El Renossa toukokuun 31:ntena päivänä koettu maailman suurin tornado. Tämä tornado jätti maastoon jäljen, joka oli 2,6 mailia eli yli neljä kilometriä leveä, mikä on uusi ennätys.

Myös tuulen nopeudet olivat hirmuisia, joissakin osapyörteissä jopa 295 mailia tunnissa eli yli 130 metriä sekunnissa, mikä on toiseksi suurin tornadoista koskaan mitattu tuulen nopeus. Tornadon suuressa pääpyörteessä tuulen nopeus ylsi "vain" runsaaseen 80 sekuntimetriin.

Tämän videon uhkarohkeat kuvaajat jäivät eloon, mutta sama yllätyksellisesti liikkunut El Renon tornado surmasi yhteensä neljä tornadotutkijaa ja -harrastajaa, jotka olivat tuolloin liikenteessä.

§

Kesäkuun myötä alkoi tämänvuotinen hurrikaanikausi Atlantin valtamerellä. Yhdysvaltain NOAA:n ennusteen mukaan kesä-marraskuussa on odotettavissa 70 prosentin todennäköisyydellä jopa 13-20 nimettävää trooppista pyörremyrskyä (tuulen nopeus yli 39 mailia tunnissa eli runsaat 17 metriä sekunnissa).

Myrskyistä noin puolet (7-11) voisi voimistua varsinaiseksi hurrikaaniksi asti (tuulen nopeus yli 74 mailia tunnissa eli noin 33 metriä sekunnissa). Näistä hurrikaaneista edelleen 3-6 voisi saavuttaa yli 50 sekuntimetrin tuulen nopeuden.

Britannian Met Office on myös julkistanut oman hurrikaaniennusteensa. Heidän arvionsa on, samoilla todennäköisyysprosenteilla, että Pohjois-Atlantilla saadaan tällä kaudella 10-18 trooppista myrskyä, joista 4-14 yltyy hurrikaaniksi asti.

Kumpikin ennuste viittaa keskimääräistä suurempaan myrskyisyyteen tänä vuonna. Vuosina 1980-2010 on muodostunut keskimäärin 12 nimettyä trooppista pyörremyrskyä kauden aikana. Hurrikaaneja niistä on ollut keskimäärin kuusi.

Met Officen ajankohtaisia viestejä trooppisista myrskyistä voi seurata Twitterin kautta. Kulloinenkin myrskyaktiivisuus selviää havainnollisesta Weather Undergroundin maailmankartasta. Näissä merkeissä Tietoukan blogi siirtyy nyt kesätauolle, mutta toivottaa kaikille kuitenkin rauhallista ja virkistävää kesää!

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 7.6.2016.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 20/2011

Havaintoja viime viikon (16.5.2011-22.5.2011) uutisista:

Alfred Wegener -instituutin (AWI) tutkimuslentokone Polar 5 palasi kuusiviikkoiselta arktiselta tutkimusretkeltään pari viikkoa sitten. Polar 5 kävi pohjoisella napa-alueella mittaamassa muun muassa ilmakehän aerosoleja ja otsonia sekä merijään paksuutta. Retken alustavien tulosten mukaan uusi merijää on Beaufortinmerellä nyt noin 20-30 senttimetriä ohuempaa kuin kahtena edellisenä vuonna.

Vuonna 2009 yksivuotisen merijään keskipaksuus oli 1,7 metriä, viime vuonna 1,6 metriä, ja tänä vuonna vain noin 1,4 metriä. AWI:n tutkija Stefan Hendricks arvioi, että tämä ohut yksivuotinen jää ei kestä sulamatta ensi talveen saakka.

Polar 5 -tutkimuslentokone mittaamassa merijään paksuutta. Mittauslennossa 80-metrisen köyden päässä roikkuva EM-Bird -sensori tuotiin noin 15 metrin korkeudelle jään yläpinnasta. Neljä metriä pitkä EM-Bird erottuu kuvassa (heikohkosti) oikeanpuoleisen luminyppylän yllä. (Kuva: Stefan Hendricks, Alfred Wegener Institute)

AWI:n arktisesta tutkimusretkestä ja Beaufortinmeren jäätilanteesta uutisoi lyhyesti SciencePoles. Climate Progress kirjoitti jääaiheesta laajemmin.

Manner-Kanadan pohjoisrannikolla sijaitsevalla Mackenzien suistoalueella sattui paha myrskytulva vuonna 1999. Beaufortinmerellä puhaltanut myrskytuuli puski merivettä maalle jopa kolmenkymmenen kilometrin päähän rantaviivasta.

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan kyseessä oli siellä ekologisilta vaikutuksiltaan pahin myrskytulva yli tuhanteen vuoteen.

Mereltä hyökynyt suolapitoinen vesi aiheutti dramaattisia muutoksia paikallisessa ekosysteemissä. Tutkimusalueella sijaitseva järvi ei ehtinyt vuosikymmenessä toipua biologisesti vielä lainkaan, ja maakasvillisuuskin oli yhä varsin muuttuneessa tilassa. Nämä asiat pääteltiin tutkimalla järven pohjasedimentin piilevälajistoa ja pensasmaisten leppien (Alnus viridis subsp. fruticosa) vuosirenkaita.

Järven piilevästössä myrskytulvaa seurasi silmiinpistävä siirtyminen makeanveden lajeista suolaisen veden lajeihin. Puolet tutkituista leppäpensaista oli kuollut vuoden kuluessa myrskytulvasta, ja vielä 37 prosenttia lisää oli kuollut viiden vuoden kuluessa. Maaperän suolapitoisuus oli hyvin korkea vielä kymmenen vuotta tulvan jälkeen.

Tutkijat varoittavat, että kun aallokkoa hillitsevä merijää hupenee, vuoden 1999 kaltaisia myrskytulvia voi sattua lisää ja ne voivat aiheuttaa arktisen rannikon ekosysteemeissä pitkäaikaisia, ehkä jopa palautumattomia muutoksia. Myrskytulvat uhkaavat luonnollisestikin myös rannikoiden ihmisasutusta.

Vuoden 1999 myrskytulvan tuhoaluetta Mackenziejoen suistossa. Suurin osa kuvassa näkyvästä kasvillisuudesta on kuollutta, väriltään punertavanruskeaa. (Kuva: Trevor Lantz, University of Victoria)

Myrskytulvatutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. SciencePoles uutisoi siitä lyhyesti, NunatsiaqOnline yksityiskohtaisemmin. Eye on the Arcticin sivulla on kuunneltavissa noin seitsemän minuutin mittainen tutkijahaastattelu, joka syventää aihetta vielä lisää.

Atlantin virallinen hurrikaanikausi alkaa kuun vaihteessa eli noin viikon päästä. Viime vuoden kausi oli vilkas, ja keskimääräistä suurempaa hurrikaaniaktiivisuutta ennustetaan tällekin vuodelle.

Yhdysvaltain NOAA ennustaa, että Atlantilla muodostuu tällä kaudella todennäköisesti 12-18 trooppista myrskyä, jotka nimetään. Niistä 6-10 voimistuu hurrikaaniksi asti. Pennsylvanian valtionyliopisto (PSU) ennustaa, että nimettyjä myrskyjä olisi tulossa 12-20 kappaletta.

Nimen saavia myrskyjä muodostuu Atlantilla keskimäärin yksitoista yhden kauden aikana. Keskimäärin kuusi myrskyä kehittyy hurrikaaniksi. Tämän vuoden hurrikaanikaudelle odotetaan keskimääräistä korkeampia meriveden lämpötiloja, mikä on yksi niistä tekijöistä, jotka parhaillaan suosivat hurrikaaninmuodostusta.

Dr. Jeff Masters' WunderBlog kirjoitti taustoittaen sekä NOAA:n että PSU:n hurrikaaniennusteista.

Hurrikaaneja odotellessa tornadokausi on jatkunut kerrassaan katastrofaalisena Yhdysvalloissa. Missourin Joplinissa 22.5. jyrännyt pyörremyrsky tappoi ainakin 116 ihmistä, ja siitä tuli näin tappavin yksittäinen tornado Yhdysvalloissa kuuteen vuosikymmeneen eli sinä aikana jolta tästä aiheesta on luotettavia tilastoja.

Joplinin tornado repi päällysteenkin irti kadusta ja teki muutenkin selvää jälkeä huomattavasta osasta tätä kaupunkia.

Tarjolla on taas tuoretta kirjoittelua siitä, miksi tämä on ollut niin paha tornadovuosi ja voidaanko tornadoja ennustaa: Dr. Jeff Masters' WunderBlog, The Guardian, Nature News ja Knight Science Journalism Tracker. Lyhesti sanottuna: nämä ongelmat odottavat vielä ratkaisuaan.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 4.6.2016.

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 19/2011

Havaintoja viime viikon (9.5.2011-15.5.2011) uutisista:

Päättynyt huhtikuu oli taas vaihteeksi kuukausi, joka nousi pitkän aikavälin lämpötilastoissa kärjen tuntumaan. Yhdysvaltain NOAA:n mukaan tämä huhtikuu oli mittaushistorian seitsemänneksi lämpimin huhtikuu, NASA:n mukaan neljänneksi lämpimin.

NASA:n tilastojen mukaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on ollut varsin monta lämmintä huhtikuuta. Vuodesta 1880 alkavien tilastojen kuusitoista lämpiminta huhtikuuta on sattunut vuonna 1990 tai sen jälkeen.

Tämän vuoden huhtikuu oli Isossa-Britanniassa lämpimin huhtikuu vuoden 1910 jälkeen.

Huhtikuun 2011 keskilämpötilan poikkeama vuosien 1971-2000 keskiarvosta. Punaiset pallukat ilmentävät keskimääräistä korkeampia lämpötiloja ja siniset keskimääräistä matalampia lämpötiloja. Mitä isompi pallukka, sitä isompi poikkeama keskiarvosta. (Kartta: NOAA)

Monilla seuduilla, jotka olivat huhtikuussa tavallista lämpimämpiä, on kärsitty samalla myös kuivuudesta. Ensin esimerkkejä Euroopasta: Ranskassa on paikoin kuivinta viiteenkymmeneen vuoteen, vettä säännöstellään, ja kuivuuden haitat tulevat näkymään tämänvuotisessa vehnäsadossa. Irlannissa maastopalot - usein tahallisesti sytytetyt - ovat kuormittaneet sikäläisiä palokuntia "ennennäkemättömällä" tavalla.

Maastopaloista kärsittiin selvästi keskimääräistä enemmän myös eteläisissä Yhdysvalloissa, muun muassa karrellekuivuneessa Texasissa. Huhtikuu oli Yhdysvalloissa yleisesti ottaen ilmastollisesti "historiallisten äärimmäisyyksien" luonnehtima. Kuivuuden lisäksi koettiin myös erittäin pahoja rankkasateiden aiheuttamia tulvia ja ennätyksellisen paljon tornadoja.

Erittäin voimakas tornado riepotteli Alabaman Tuscaloosaa Yhdysvalloissa 27.4.2011. Tornadon maastoon jättämä jälki näkyy tässä 2.5.2011 otetussa kuvassa vaaleanrusehtavana juovana lentokoneen vanan alla, melkein rinnakkain sen kanssa. Lentokoneen vana ulottuu sinertävänvalkeana viiruna suunnilleen kuvan vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Lähikuvia Tuscaloosan ja Alabaman tornadotuhoista on koottu In Focus -kuvablogiin. (Kuva: NASA Earth Observatory/Creative Commons)

Kiinassa kuivuus on saanut Jangtsen veden laskemaan paikoin matalammalle kuin viiteenkymmeneen vuoteen. Osa joesta on suljettu laivaliikenteeltä. Kolmen rotkon padosta on laskettu ylimääräistä vettä alajuoksun tilannetta helpottamaan.

Huhtikuun sään ääri-ilmiöitä on esitelty helppolukuisesti lisää NOAA:n kartassa. Kartta kuuluu osana katsaukseen, joka käsittelee maailman ilmaston tilaa huhtikuussa 2011.

Mikä sitten aiheuttaa tällaisia rajuja sääilmiöitä? Yhdysvaltojen tornadosuman mahdollisia syitä on eritelty UCAR:n ja NOAA:n nettisivuilla. Tapahtumat ovat hersyttäneet muitakin puheenvuoroja, muun muassa Wonk Roomilta ja Climate Progressilta. Tulvavahinkojen syitä on tarkasteltu Nature Newsissä.

Arktisen merijään huhtikuinen laajuus oli tänä vuonna viidenneksi pienin huhtikuinen laajuus sen jälkeen, kun satelliittiavusteiset mittaukset aloitettiin vuonna 1979.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 4.6.2016.