2009-08-29

Jättietana (Limax maximus) Hietaniemen hautausmaalla

Elokuun puolivälissä eli pari viikkoa sitten allekirjoittanut sai mukavan eliksen ollessaan adjutanttinsa kanssa iltakävelyllä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Taiteilijanmäen länsirinteessä, siis jokseenkin Z. Topeliuksen haudasta hieman alamäkeen, sattui silmään kaksi hautojen reunakivillä kuljeksivaa isokokoista etanaa.

Lähes välittömästi syntyi oivallus, että nämä nilviäiset ovat jotakin muuta lajia kuin ukkoetanoita (Limax cinereoniger). Siinä missä ukkoetana on tyypillisesti hillityn pitkittäisjuovainen, nämä nyt kohtaamamme jötkäleet olivat raisun täplikkäitä. Mukanamme ei valitettavasti ollut valokuvausvälineitä, mutta jo kohta samana iltana vertailimme muistikuviamme Webistä löytyvään kuva-aineistoon. Vaikutti ilmeiseltä, että havaitsemamme eliöt olivat jättietanoita (Limax maximus, ruots. pantersnigel).

Jättietanaa ei löytynyt Suomen alueelle merkittynä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämästä levinneisyyskarttahausta, mikä herätti meissä kysymyksiä kuten "onko kartta epäluotettava", "onko vain luonnonvaraiset lajit merkitty karttaan" ja "olemmeko tehneet merkittävän havainnon".

Vuonna 1987 julkaistussa kirjassa Suomen eläimet, osa 5 jättietana mainitaan kohdassa "Kasvihuoneiden kotilolajit" (s. 150):

"Viidentoista senttimetrin pituiseksi kasvava jättietana (Limax maximus) on katsottava meillä vanhaksi kulttuurisidonnaiseksi kasvihuonelajiksi, vaikka se jo Etelä-Ruotsissa elää yleisesti puutarhoissa. Lajista on maassamme tietoja jo 1880-luvulta. Sen sijaan 1950-luvun jälkeen se on tavattu perin harvoin. Harvinaistumiseen on ollut syynä paitsi lajin suuri koko, kasvihuoneiden muuttuminen steriileiksi kotiloille, jotka eivät pysty kaivautumaan multaan."

Kirja ei kerro millä mekanismilla isokokoisuus olisi aiheuttanut lajin harvinaistumisen Suomessa. Ovatko olosuhteet muuttuneet kirjan kirjoittamisen jälkeen? Entä 2000-luvun kasvihuoneet - voisivatko hautausmaan jättietanat olla tulleet tähän paikkaan eksoottisten koristekasvien mukana? Pystyvätkö nämä etanat Hietaniemen puistoluontoon päästyään talvehtimaan Helsingin nykyisessä ilmastossa?

Jättietana on esitelty lyhyesti Ruotsin Naturhistoriska riksmuseetin ja Göteborgs Naturhistoriska Museumin nettisivuilla. Lajin ekologiasta nämä sivut eivät valitettavasti kerro paljonkaan. Suomalaista tietoa on tarjolla vielä vähemmän. En löytänyt jättietanasta mainintaa Hatikka-havaintotietokannasta, mutta on vaikea arvioida tämän merkitystä, koska en pystynyt tallentamaan omaakaan havaintoani sinne, vaikka yritin. Googlen hakukoneella voi löytää monenlaista aineistoa "jättietanoista", mutta lyhyen silmäilyn perusteella ihmiset käyttävät tuota nimitystä mistä tahansa isokokoisista etanoista, esimerkiksi ukkoetanoista.

Olen käynyt hautausmaalla uudestaan kameran kanssa jättietanoita etsimässä, ja eilen 28.8.2009 onnisti:

Leopard slug, Limax maximus

Leopard slug crawling on my hand

The pattern on the underside is significant information for species identification

Two leopard slugs

Leopard slugs on a stone surface

Lopuksi vielä vertailukohteeksi valokuva ukkoetanasta:

Comparing the size of the slug with my hand

P.S. Tässä osoitteet, joiden kautta samat kuvat (ja mahdolliset lisäkuvat) löytyvät suoraan Flickr-palvelusta: Limax cinereoniger, Limax maximus.

2009-08-26

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 34/2009

Analyysiä viime viikon (17.8.-23.8.) uutisista:

Arktisen merijään hupeneminen mahdollistaa sellaisten luonnonvarojen hyödyntämisen, jotka ovat aiemmin olleet saavuttamattomissa. Arktisten merialueiden kalakannat kuuluvat näihin luonnonvarohin. Yhdysvallat on nyt päättänyt kieltää kaupallisen kalastuksen niillä liittovaltion arktisilla merialueilla, jotka ovat sulaneet potentiaalisesti hyödynnettäviksi. Liittovaltion hoitosuunnitelma ei koske aivan kaikkia kalastettavia eläinlajeja, mutta moratorio jatkuu kunnes arktisesta meriympäristöstä saadaan riittävästi tutkimustietoa kestävän kalatalouden tarpeisiin. Aiheesta uutisoivat Greenspace ja Yale Environment 360.

Lontoossa on päätetty asentaa energiaa säästävät LED-liikennevalot kolmeensataan risteykseen. Lampputyypin vaihtaminen vähentää vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä kuusisataa tonnia, ja vähentynyt energiankulutus tuo kaupungille noin kahdensadan tuhannen punnan säästöt. Vaihto-operaatio on osa pääkaupungin pyrkimystä vähentää hiilidioksidipäästöjään kuusikymmentä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Lontoon edesottamuksista kertoi Edie.net.

Australian parlamentti on hyväksynyt lain, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus maan energiantuotannosta nostetaan kahteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus sikäläisestä sähköntuotannosta on alle puolet tuosta tavoitteesta. Parlamentin päätöksestä uutisoivat The Guardian, Reuters ja Yale Environment 360 sekä Suomessa Yle Uutiset ("Australia nelinkertaistaa uudistuvan energiansa määrän").

Kuluva vuosi on ollut Meksikossa kuivin lähes seitsemäänkymmeneen vuoteen. Yli tuhat nautaa on kuollut janoon ja yli kolme miljoonaa pienviljelijää on vaarassa menettää satonsa. Myös etelänpuoleisessa naapurivaltiossa Guatemalassa kärsitään tavallista vakavammasta kuivuudesta. Kummassakin maassa viranomaiset ovat joutuneet jakamaan hätäapua pahiten kärsineiden alueiden asukkaille. Kuivuus voi johtua sekä ilmastonmuutoksesta että sääilmiö El Niñosta, jonka voimistuminen on hidastunut, mutta jonka ennustetaan jatkuvan ensi vuoden alkupuolelle asti. Meksikon hädästä kertoivat Planet Ark ja Society of Environmental Journalists sekä Suomessa Helsingin Sanomat ("Meksikossa kuivinta liki 70 vuoteen").

Poikkeuksellinen kuivuus rasittaa maataloutta myös Teksasissa Yhdysvalloissa, missä tämänhetkinen kuivuus on yhdeksässä piirikunnassa niiden historian ankarin. Teksasissa karja ei kuole janoon kuten Meksikossa, mutta sitä on teurastettu, koska kuivuus on nostanut karjan ylläpitokustannuksia liikaa. Myös hyötykasvien satoja on menetetty. Viime vuoden marraskuusta alkaen tämä kuivuus on aiheuttanut osavaltiossa yhteensä jo 3,6 miljardin dollarin menetykset. Teksasin tilanteesta kirjoittivat Reuters ja U.S. Drought Monitor.

Loppukevennykseksi sopinee valtamerten lämpenemisen vaikutus maapallon asentoon, koska se kuulostaa hätkähdyttävältä, mutta ei näin vähäisenä kuitenkaan aiheuttane järkyttäviä muutoksia Maan ilmastossa.

Maapallon pyörimisakselin suunta poikkeaa noin 23 astetta ratatason normaalista. Kallistuskulma ei ole vakio, vaan planeettamme massan epätasainen jakautuminen aiheuttaa siinä vaihtelua. Muun muassa jääkautisten mannerjäätiköiden sulaminen on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen massan jakaumaan ja akselikallistumaan. Tutkijat arvioivat, että myös Grönlannin nykyisen jääkilven sulaminen muuttaa akselin kulmaa jo 2,6 senttimetriä vuodessa.

Tutkijoiden uusien laskelmien mukaan myös valtamerten lämpeneminen voi kallistaa maapalloa, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu vuodesta 2000 vuoteen 2100 mennessä. Kun valtameret lämpenevät, niiden sisältämä vesimassa laajenee, ja enemmän vettä työntyy mannerjalustojen päällä oleville matalille merialueille. Seuraavan sadan vuoden aikana tämä muutos massan jakaumassa tulee siirtämään Maan akselin pohjoisnapaa noin 1,5 senttimetriä vuodessa Alaskan ja Havaijin suuntaan.

Tutkimus Maan akselikallistuman muutoksesta on hyväksytty julkaistavaksi Geophysical Research Letters -lehdessä, ja siitä uutisoi New Scientist.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-08-24

Julkaisuaikataulun muutos

Tietoukan blogin viikottaisen uutiskatsauksen julkaisuajankohta siirtyy toistaiseksi maanantai-illasta tiistai-iltaan.

2009-08-17

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 33/2009

Analyysiä viime viikon (10.8.-16.8.) uutisista:

Läntisellä Etelämantereella sijaitseva Pine Islandin jäätikkö sulaa kiihtyvällä vauhdilla. Viisitoista vuotta sitten havaitun sulamisvauhdin perusteella jäätikön sulaminen kestäisi kuusisataa vuotta. Uudet havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että Pine Islandin jäätikkö saattaa olla pääosiltaan mennyttä jo vain sadassa vuodessa.

Tämän jäätikön sulamista ja hajoamista pelätään muun muassa siksi, että ei tiedetä miten se vaikuttaisi naapurijäätiköiden dynamiikkaan - alkaisivatko nekin sulaa ennustettua nopeammin? Pelkästään Pine Islandin jäätikön sulaminen nostaisi merenpintaa kolmisen senttimetriä.

Pine Islandin jäätikköä koskevaan tutkimukseen osallistuivat University College London ja University of Leeds, ja se on hyväksytty julkaistavaksi Geophysical Research Letters -lehdessä. Tutkimuksesta uutisoivat BBC ja Climate Progress ja jopa suomalainen Helsingin Sanomat.

Tämän vuoden heinäkuu oli maailmanlaajuisesti viidenneksi lämpimin heinäkuu vuoden 1880 jälkeen. Valtamerten pintalämpötilan osalta tämä oli peräti kaikkein lämpimin heinäkuu. Nämä tiedot ilmoitti Yhdysvaltain National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA).

Huippuvuorten tuntumassa Pohjoisella jäämerellä metaanikaasua vapautuu merenpohjan metaanihydraateista entistä syvemmältä. Kolmekymmentä vuotta sitten metaanihydraatit olivat vielä vakaita 360 metrin syvyydestä alaspäin, mutta nykyään, sikäläisen merivirran lämmettyä yhden asteen verran, hydraatit ovat vakaita enää vain yli neljänsadan metrin syvyydessä. University of Southamptonin tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

Tieto ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta puurajan korkeuteen on tarkentunut. Kesän lämpötilat eivät olekaan keskeinen puurajaan vaikuttava osatekijä, vaan ratkaiseva merkitys onkin talven lämpötiloilla. Eri puolilta maailmaa tarkastelluissa kohteissa puuraja nousi yleisimmin siellä, missä talvet olivat lämmenneet. Tutkimus julkaistiin Ecology Letters -lehdessä, ja siitä kertoi Journal Watch Online.

Maailman hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2008 melkein kaksi prosenttia suuremmat kuin vuonna 2007. Vuosittaiset päästöt kasvoivat 30,9 miljardista tonnista 31,5 miljardiin tonniin. Saksalaisen IWR:n (Internationales Wirtschaftsforum Regenerative Energien) raportoimasta ennätyslukemasta uutisoivat Reuters ja Yale Environment 360.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 28.5.2016.

2009-08-11

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 32/2009

Analyysiä viime viikon (3.8.-9.8.) uutisista:

Hypothenemus hampei on maailmanlaajuisesti merkittävin kahvintuholainen. Tämä kovakuoriainen pilaa kahvisadon munimalla kahvipensaiden marjoihin, missä uusi tuholaissukupolvi sitten kehittyy. ICIPE:n (International Center of Insect Physiology and Ecology) ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin lämpötilan nousun suosivan hampeita. Esimerkiksi Jimman seudulla Etiopiassa on käynyt niin, että 1980-luvun puolivälin jälkeen tämä kovakuoriainen on pystynyt tuottamaan yhdestä kahteen sukupolvea vuodessa. Aiemmin siellä oli sen verran viileämpää, että yksi vuosi ei riittänyt edes yhden tuholaissukupolven täyteen kehittymiseen.

Tutkijat ennustavat, että hampei tulee runsastumaan kahviviljelmillä siellä, missä päivän keskilämpötila ei vielä toistaiseksi yllä 26,7 celsiusasteeseen. He varoittavat myös, että tämä kahvintuholainen voi laajentaa levinneisyyttään etenkin siellä missä kahvipensaat tuottavat satoa ympäri vuoden, kuten esimerkiksi Kolumbiassa.

Tästä ei kuitenkaan seuraa suoraan, että "ilmastonmuutos vie aamukahvin kädestäsi", vaikka Vihreä Lanka näin sensaatiohakuisesti otsikoikin. Heidän tiedonlähteensä Reuters sentään rohkeni uutisoida aiheesta asiallisemmin.

Lämpötila ja sen vaihtelu vaikuttaa myös esimerkiksi malarialoision elinkiertoon. Sitä on tutkittu nyt Pennsylvania State Universityssä, ja tulosten mukaan pelkkä kuukausikeskilämpötila ei riitä malariaennusteiden perustaksi. Lämpötilan yleisestä tasosta riippuen päivittäiset lämpötilavaihtelut voivat joko edistää tai haitata malarialoisioiden kehittymistä isäntähyönteisissä.

Sitten taas rypäs uutisia kohonneiden lämpötilojen sulattavasta vaikutuksesta:

Arktinen merijää on sulanut tämän vuoden heinäkuussa kolmanneksi pienimpään heinäkuiseen satelliiteilla mitattuun pinta-alaansa. Jäätä oli erityisen niukasti Baffininlahdella, Karanmerellä ja Venäjän rannikolla.

Boliviassa sijaitseva (tai kohta sijainnut) Chacaltayan jäätikkö on sulanut käytännössä olemattomiin, vain "tenniskentän kokoiseksi". Sulaminen tapahtui kuusi vuotta nopeammin kuin ennustettiin. Siinä meni maan pääkaupungilta La Pazilta paitsi talviurheilukohde myös tärkeä juomaveden ja vesivoiman lähde.

Pohjois-Amerikan tuhansista jäätiköistä yli 99 prosenttia menettää massaansa. Viime viikon uutisissa nousivat esiin kolme muutosindikaattorina pidettyä, viisikymmenvuotisen seurannan kohteena ollutta jäätikköä, joita ilmastonmuutos on kutistanut "dramaattisesti": Washingtonin osavaltiossa sijaitseva South Cascade Glacier sekä Alaskan Wolverine ja Gulkana -jäätiköt. U.S. Geological Surveyn julkistama yhteenveto kertoo jäätiköiden massan hupenemisen kiihtyneen viidentoista viime vuoden aikana. Seurannan tuloksista kirjoittivat Anchorage Daily News, The Oregonian, Los Angeles Times, Climate Progress, Reuters, The Great Beyond ja The Guardian.

Samankaltainen jäätase on havaittu myös "Ranskan suurimmalla jäätiköllä", joka sijaitsee Kerguelensaarilla eteläisellä Intian valtamerellä. Pääsaarta peittävä Cookin jäätikkö sulaa, ja se sulaa kiihtyvällä vauhdilla. Tutkijoilla ei ole epäilystäkään, etteikö tällä sulamisen kiihtymisellä olisi yhteys niihin kohonneisiin lämpötiloihin ja matalaan sademäärään, jotka ovat vallinneet kyseisillä saarilla 1980-luvun alusta lähtien. Tutkimus julkaistiin Journal of Geophysical Research - Earth Surface -lehdessä.

Lopuksi potentiaalisesti hyvä uutinen. Eräs kiinalainen yritys on käynyt vapaaehtoista päästökauppaa ja on nyt sen ansiosta kaikkien aikojen ensimmäinen hiilineutraali kiinalaisfirma. Lämpimät terveiset Tianping Autolle Shanghaihin!

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 28.5.2016.

2009-08-04

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 31/2009

Analyysiä viime viikon (27.7.-2.8.) uutisista:

Arktisen merialueen sulamisessa on tultu siihen pisteeseen, että tänä kesänä aiotaan toteuttaa ensimmäinen kaupallinen laivakuljetus Aasiasta Eurooppaan Koillisväylän kautta. Saksalaisen Beluga Groupin alus Beluga Fraternity saapui Vladivostokiin heinäkuun 25:ntenä päivänä, mistä sen on tarkoitus kulkea aina Antwerpeniin tai Rotterdamiin saakka. Kaksi muutakin saman yhtiön alusta on saamassa vastaavan tehtävän, Dot Earth -blogin Andrew Revkin kirjoittaa.

Pohjoisten alueiden lämpenemiseen liittyy myös huolestuttavia tuloksia Ruotsissa tehdystä turvetutkimuksesta. Kahdeksan vuotta jatkuneiden, maastossa tehtyjen mittausten mukaan ilmaston lämpeneminen lisää turvemaiden hiilipäästöjä paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Tutkijat ovat laskeneet nyt, että ilmaston lämpeneminen yhdellä asteella seuraavan kymmenen vuoden aikana voi irrottaa pohjoisista turvemaista yhtä suuret hiilipäästöt kuin ne päästövähennykset, joihin Euroopan unioni on sitoutunut Kioton sopimuksessa.

Turvetutkimus julkaistiin Nature-lehdessä. Suomessa siitä kirjoittivat Yle Uutiset ("Lämpenevät suot ovat ilmastopommi") ja Yle Radio 1:n Tiedeuutiset ("Pohjoisten turvealueiden hiilidioksidipäästöt tulevat nousemaan ilmaston lämmetessä"). Maailmalla aiheesta uutisoivat Climate Feedback ja Yale Environment 360.

Lisää rinnastuksia: Greenpeacen tuoreen raportin mukaan Kiinan kolme suurinta voimayhtiötä - Huaneng, Datang ja Guodian - tuottivat viime vuonna yhdessä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin koko Iso-Britannian valtio. Päästöt olivat seurausta hiilivoiman laaja-alaisesta ja usein heikkotehoisesta hyödyntämisestä.

Kiinan hiiliongelmasta kirjoittivat tällä kertaa Yle Uutiset ("Kiinan hiilivoimaloilla hirmuiset päästöt") sekä The Guardian, Reuters ja COP 15:n uutiset.


Kuva metsäpalosta Kaliforniassa:

Metsäpalojen pinta-alan arvioidaan kasvavan Yhdysvalloissa yli puolella vuoteen 2050 mennessä. Ennuste perustuu konservatiiviseen oletukseen, että ilmasto lämpenee seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana 1,6 celsiusasteen verran. Suurimpia palovahinkoja tullevat kärsimään Yhdysvaltain luoteisosat ja Kalliovuorten seutu, minne ennustetaan 78 ja 175 prosentin lisäystä paloalaan. Välittömien palovahinkojen lisäksi on tiedossa ilmanlaadun heikentymistä ja sen aiheuttamia haittoja ihmisten terveydelle.

Tutkimusta johti Harvard University (ks. myös American Geophysical Union, University of Leeds ja L. J. Mickleyn teemasivu). Siitä kertoivat Mongabay.com, The Oregonian ja Climate Progress.

Suomi on suhteellisen viileänkostea kolkka, eikä täällä pääse helposti keräämään omakohtaista kokemusta maasto- tai metsäpaloista. Etelärannikon asukkaat voivat muistaa vielä, millaista oli hengittää Venäjän metsäpaloista tänne virrannutta tukahduttavaa savua päivästä toiseen kesällä 2006. Suomen oloja ankarampaan tulihelvettiin kannattaa tutustua turvallisemmin The Big Picture -valokuvablogin välityksellä. Siellä on nähtävissä kuvamateriaalia niin Kalifornian, Australian kuin Välimerenkin seudun maasto- ja metsäpaloista.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 28.5.2016.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset