Näytetään tekstit, joissa on tunniste valaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valaat. Näytä kaikki tekstit

2011-09-26

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 38/2011

Havaintoja viime viikon (19.9.2011-25.9.2011) uutisista:

Koillisväylän lisääntynyt kaupallinen laivaliikenne on jo tapahtunut tosiasia, mutta Luoteisväylä on toistaiseksi pysynyt jäisempänä ja hankalampana kulkea. Reitillä liikkumisen hankaluus koskettaa paitsi laivoja myös merieliöitä. On ajateltu että Luoteisväylä on nykyilmastossa liian jäinen, jotta esimerkiksi grönlanninvalaat pystyisivät kulkemaan sen läpi.

Uudet tutkimustulokset muuttavat vanhaa käsitystä. Viime viikolla julkaistiin ensimmäiset suorat havainnot siitä, että grönlanninvalaat pystyvät liikkumaan Luoteisväylällä sen koko pituudelta. Tämä käsitys perustuu havaintoihin valasyksilöistä, joiden liikkeitä seurattiin viime vuonna satelliitin avulla.

Luoteisväylän keskivaiheilla, käytännössä yhdellä ja samalla alueella Melvillensalmessa liikuskeli syyskuussa 2010 yhtäaikaisesti kaksi valasta, joista toinen oli saapunut paikalle Alaskan ja toinen Grönlannin vesiltä. Näiden valaiden tarkkaileminen oli osa laajempaa 2000-luvulla suoritettua seurantaa, jossa lähemmäs kaksisataa grönlanninvalasta on varustettu seurantalaitteilla.

Kumpikin Melvillensalmen grönlanninvalas palasi syksyn lähestyessä takaisin sinne mistä oli tullutkin, mutta havainto todistaa myös sen, että Luoteisväylä on nykyään potentiaalinen kulku- ja sekoittumisyhteys Atlantin ja Tyynenmeren grönlanninvalaspopulaatioiden välillä.

Tutkijat arvioivat lisäksi satelliittikuvien avulla, mitkä vuodet jaksolla 1979-2010 ovat olleet sellaisia, että grönlanninvalaat olisivat periaatteessa kyenneet uimaan Luoteisväylän läpi. Jos valaat pystyvät tähän aina kun väylä on korkeintaan 50-prosenttisesti jäässä, lienee väylän läpikulku ollut mahdollista myös vuosien 1998, 1999, 2007 ja 2008 syyskuussa, ja ehkä myös vuonna 1983.


Grönlanninvalaan (Balaena mysticetus) sieraimet. Grönlanninvalas pystyy etenemään merijään alla pitkiäkin matkoja, mutta ei toki miten pitkiä tahansa. (Kuva: Ansgar Walk/Creative Commons)

Valastutkimus julkaistiin Biology Letters -lehdessä. Siitä uutisoivat ScienceNOW, Yale Environment 360, Nature News Blog ja BBC News.

Maailman tuuliolosuhteita tutkittaessa on havaittu, että joillakin seuduilla, esimerkiksi Australiassa, tuulisuus on ollut vähenemään päin. Australiassa asiaa on nyt tutkittu tarkemmin, ja saatujen tulosten mukaan tuulikysymys ei olekaan niin yksinkertainen. Voidaan väittää, että tuulet ovatkin keskimäärin voimistuneet Australiassa.

Kahden metrin korkeudella maanpinnasta tuulet ovat kyllä heikentyneet vuosina 1989-2006 keskimäärin 0,36 prosenttia vuodessa. Mutta kymmenen metrin korkeudelta mitattaessa asiat ovatkin toisin: Australian tuulet ovat voimistuneet keskimäärin 0,69 prosenttia vuodessa. Tällä täsmentyneellä tiedolla lienee arvoa muun muassa tuulivoimaloiden rakentajille.


Windy Hillin tuulipuisto Queenslandissa Australiassa. (Kuva: public domain)

Tuulitutkimus julkaistiin Journal of Climate -lehdessä. Climate Progress uutisoi siitä.

Maataloutta rasittava kuivuus ei aina johdu veden absoluuttisesta vähyydestä, vaan usein vesipulan syynä ovatkin tehottomat ja epäoikeudenmukaiset tavat hyödyntää tarjolla olevaa vettä, erityisesti sadevettä. Tähän tulokseen päädyttiin, kun analysoitiin kymmenen suuren valuma-alueen tilannetta eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Indusin ja Gangesin alueella noin 23 prosenttia riisiviljelmistä tuottaa vain puolet siitä mikä olisi mahdollista tuottaa kestävin keinoin. Toinen hätkähdyttävä esimerkki tulee Afrikasta, missä 96 prosenttia viljellystä maasta ei ole keinokasteltua vaan saa vetensä suoraan sateesta. Sikäläinen maatalous hyödyntää kaikesta huolimatta vain neljä prosenttia käytettävissä olevasta sadevedestä.

Tutkitulla kymmenellä valuma-alueella asuu yhtensä puolitoista miljardia ihmistä, joista 470 miljoonaa lukeutuu maailman köyhimpään väestöön. Ruoantuotannon kaksinkertaistamisen tarpeeseen voitaisiin helposti vastata politiikan keinoin, raportti viestii.

CGIAR:n Challenge Program on Water and Food -ohjelman (CPWF) raportti julkistettiin maanantaina neljännessätoista maailman vesikokouksessa (XIV World Water Congress). Siitä uutisoivat Reuters, Yale Environment 360 ja suomalainen Tiede-lehti.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 5.6.2016.

2011-09-05

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 35/2011

Havaintoja viime viikon (29.8.2011-4.9.2011) uutisista:

Mursujen elämä hankaloituu, kun arktisesta merijäästä on pulaa siten kuin esimerkiksi tänä syksynä. Aihe oli esillä Tietoukan blogissa kaksi viikkoa sitten. Sen jälkeen tilanne Tšuktšimerellä ja Alaskassa on pahentunut lisää. Lentolaskentojen (26.8.) mukaan Point Layn lähitienoon rannoille on kerääntynyt jo yli 20 tuhatta mursua.

Kanadan arktisessa saaristossa sijaitsevan Cambridge Bayn rannassa nähtiin sarvivalaita elokuun lopulla. Viimeisen viidentoista vuoden aikana siellä on nähty sarvivalasparvia "ainakin kahdesti", eli kylän asukkaille kyseessä oli epätavallinen tilaisuus nähdä (ja syödä) näitä merinisäkkäitä.

Tämänkin mereisen yllätysvierailun taustalla voi olla arktisen merijään ankea niukkuus. Mitä vähemmän jäätä, sitä yleisempiä tällaisista valasesiintymistä voi tulla, tuumailee Steve Ferguson, NunatsiaqOnlinen haastattelema merinisäkästutkija. Hänen mukaansa Cambridge Bayn tämänkertaiset sarvivalaat tulivat luultavasti Baffininlahdelta, joka kuuluu niiden normaaliin levinneisyysalueeseen.

Sitten vaihteeksi pari iloisempaa uutista - tai miksei vaikka askarteluideaa!

150 miljoonaa hehtaaria metsäkadon köyhdyttämää maata aiotaan metsittää vuoteen 2020 mennessä. Tämä optimistinen hanke käynnistettiin virallisesti viime perjantaina Bonnissa. Taustalla on kansainvälinen yhteistyö ja analyysi, jonka mukaan maailmassa on jopa yli kaksi miljardia hehtaaria sellaisia maa-alueita, jotka soveltuisivat jonkinasteisiin jälleenmetsittämiseen.

Osa näistä maista on raivattu kokonaan toisenlaiseen käyttöön. Osassa metsäkasvillisuutta on jäljellä, mutta se on olennaisesti köyhtynyttä. Jotkut entiset metsäalueet voitaisiin metsittää kauttaaltaan, toisaalla taas mosaiikkimainen metsitys ottaisi huomioon myös pienviljelyn tarpeet. Suurimuotoisen maanviljelyn kohteena olevat alueet hyötyisivät nekin ekologisesti siitä, että puita istutettaisiin sinne tänne strategisiin paikkoihin.


Muut kuin valkoiset tai harmaat maa-alueet tällä kartalla ovat niitä alueita, joiden metsäkasvillisuus voitaisiin ja kannattaisi palauttaa kokonaan tai osittain. Kartta on selitetty yksityiskohtaisesti WRI:n esitteessä (PDF). (Kartta © Global Partnership on Forest Landscape Restoration, World Resources Institute, South Dakota State University, International Union for Conservation of Nature. September, 2011)

Metsitystavoitteesta kirjoittivat kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, World Resources Institute ja Mongabay.com.

Jätteissä on vielä suurta potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kannustaa Euroopan ympäristökeskus viimeisimmässä tiedotteessaan. Kiinteän yhdyskuntajätteen elinkaarta muuttamalla Euroopassa voitaisiin vähentään päästöjä vuoteen 2020 mennessä 78 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin (CO2-e) verran. Se vastaa 1,53 prosenttia Euroopan vuoden 2008 kasvihuonekaasupäästöistä.

Vuonna 1995 EU-kansalaiset tuottivat 468 kiloa kiinteää yhdyskuntajätettä henkeä kohti. Vuonna 2008 jätemäärä oli vastaavasti 524 kiloa, eli melko tarkalleen kymmenen kiloa viikossa. Olisikohan mahdollista tuottaa vielä kuusi prosenttia enemmän jätettä? Euroopan ympäristökeskus varoittaa, että juuri niin tulee käymään vuoteen 2020 mennessä, ellei jätteen syntyä ruveta ehkäisemään pontevammin.

Euroopan unionissa kierrätettiin vuonna 1995 vain 17 prosenttia kiinteästä yhdyskuntajätteestä, mutta vuonna 2008 jo neljäkymmentä prosenttia. Kaatopaikalle viedyn jätteen suhteellinen osuus pienentyi samana aikana 68 prosentista 40 prosenttiin. Euroopan ympäristökeskus muistuttaa, että jätteen kierrätys uudelleen raaka-aineeksi on erityisen tehokas tapa vähentää jätteisiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.


Biojätteestä kannattaa tehdä kompostia tai biokaasua. Hitaammin hajoava yhdyskuntajäte soveltuu raaka-aineeksi vaikkapa tällaisiin taideteoksiin! (Kuva: Larry1732/Creative Commons)

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 5.6.2016.

2008-08-18

Merihädän uudet merkitykset

Planeettamme meriekosysteemi on meidän takiamme vaikeuksissa monin tavoin ja eri puolilla maailmaa. Greenpeace toimii tässä vastavoimana keräten muun muassa nimiä vetoomukseen merensuojelualueiden puolesta.

Photo by Flickr user Capitan Giona (Salvatore Barbera), and used under a Creative Commons licence, with no affiliation implied.