Havaintoja viime viikon (7.12.-13.12.) uutisista:
Viime viikolla mainitsemani Met Officen havainto kuluneen vuosikymmenen ennätyksellisestä lämpimyydestä sai heti kaltaistaan seuraa.
Ensin Yhdysvaltain NOAA raportoi, että vuosi 2009 tulee olemaan selvästi pitkän ajanjakson keskiarvoa lämpimämpi. Näyttää siltä, että tämä vuosi sijoittuu mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon.
Sitten Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkisti oman alustavan yhteenvetonsa. Sen viesti on sama kuin Met Officella ja NOAA:lla, eli että tämä on ollut todellakin lämmin vuosi ja lämmin vuosikymmen. Teksti kertaa lyhyesti ja ytimekkäästi myös vuoden 2009 poikkeavat, usein katastrofaaliset sääilmiöt eri puolilta maailmaa. Lue se, jos arvelet että tästä aiheesta ei ole uutisoitu Suomessa tasapuolisesti.
WMO:n raportista kirjoittivat muun muassa The New York Times, ScienceInsider, Climate Progress ja ABC sekä jo viime viikolla Met Officen yhteydessä mainitut Act on Copenhagen ja BBC. Suomessa aiheeseen reagoivat Helsingin Sanomat ("Vuosi 2009 on viidenneksi lämpimin") sekä yksityiskohtaisemmin Ilmatieteen laitos ("WMO: Kulunut vuosikymmen on mittaushistorian lämpimin") ja CO2-raportti (samaa tekstiä toistaen).
Ison-Britannian Met Office varoittaa myös siitä, että vuodesta 2010 saattaa hyvinkin tulla mittaushistoriamme toistaiseksi lämpimin vuosi. Heidän kokeellinen kymmenvuotisennusteensa viittaa myös siihen, että jopa puolet vuosista 2010–2019 voisi olla lämpimämpiä kuin tähän mennessä lämpimin vuosi 1998. Lämpötilaennusteesta kertoivat BBC, WWF Climate Blog ja Climate Progress.
Viikon kenties kolkoimmat hiiliuutiset irtoavat Kiinasta ja metsäkadosta.
Päästötilastojen kärkimaan Kiinan hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä se vain kasvaa vuotta kohden. Kiinan lupailema bruttokansantuotteeseen suhteutettu vähäisempi hiili-intensiteetti ei paljon lohduta, jos maan talouskasvu johtaa viime kädessä vaikkapa hiilipäästöjen kaksinkertaistumiseen vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä. Missä tarvitsemamme päästövähennykset? Nämä ennusteethan ovat kuin toiselta planeetalta.
Trooppisten sademetsien hävitys heikentää jäljelle jäävän sirpaloituneen metsän tehokkuutta hiilinieluna. Brasilian metsiä mallintaneet tutkijat varoittavat, että metsänsirpaleiden yhteenlaskettu biomassa voi olla jopa neljäkymmentä prosenttia pienempi kuin pinta-alaltaan samassa mutta yhtenäisessä, luonnontilaisessa metsässä. Syynä on erityisesti se, että isokokoiset vanhat puut eivät menesty metsän reuna-alueen mikroilmastossa. Näin me menetämme enemmän kuin vain sen metsän joka on hakattu pois, tutkijat tähdentävät.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja globaali keskilämpötila. Lisätään palapeliin merenpinnan taso ja arktisen merijään kesäinen pinta-alaminimi. Onko tämä liian monimutkaista? IGBP (International Geosphere-Biosphere Programme) on laatinut globaalimuutosta kuvailevan ilmastonmuutosindeksin (IGBP Climate-Change Index). Indeksi alkaa vuodesta 1980 ja hyödyntää vanhaa tuttua dataa. Muutoksen ongelmaa ei varmaan voisi pelkistää yhdeksi kuvioksi tätä dramaattisemmin. Kööpenhaminan ilmastokouksessa julkistettu indeksi näyttää tänä vuonna tältä:
Kaavio: Kumulatiivinen vuosittainen globaalimuutos. Käyrän nousevat, tummemmat osat kuvastavat siirtymistä poispäin suhteellisen vakaasta ilmastosta. Käyrän laskevat, vaaleammat osat kuvastavat siirtymistä kohti vakaampaa ilmastoa. © International Geosphere-Biosphere Programme
* * *
Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.
*
Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.
