Analyysiä viime viikon (31.8.-6.9.) uutisista:
"Arktiksen ilmasto on nyt lämpimämpi kuin ainakaan kahteentuhanteen vuoteen" oli viime viikon puhutuimpia ilmastontutkimustuloksia. Uusi kansainvälinen tutkimus rekonstruoi arktisen vyöhykkeen kesälämpötiloja vuosikymmenten tarkkuudella ja päätyi vahvistamaan aiemman käsityksen, että alueella vallitsi hidas viilenemistrendi (keskimäärin 0,2 celsiusastetta tuhannessa vuodessa) ennen 1900-luvun myötä alkanutta nopeaa lämpenemistä, joka kiihtyi edelleen 1900-luvun puolivälissä. Koko kaksituhatvuotisen jakson viisi lämpimintä vuosikymmentä koettiin yhtä lukuunottamatta välillä 1950-2000.
Kaavio: Vaaka-akseli = vuosia ajanlaskumme alusta. Pystyakseli = lämpötilan poikkeama odotusarvosta. Sininen käyrä = järvisedimentteihin, vuosirenkaisiin ja jäätikköjäähän perustuva arvio kesän keskilämpötilasta arktisella vyöhykkeellä. Vihreä viiva = pitkän aikavälin viilenemistrendi. Punainen käyrä (oikealla) = suorat mittaushavainnot arktisten kesien keskilämpötiloista. © Science/UCAR.
Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona olivat järvien pohjasedimentit. Niistä saatuun tietoon yhdistettiin aikaisempi data, joka oli peräisin puiden vuosirenkaista ja jäätiköiden jäästä. Kenttäaineisto oli peräisin kahdestakymmenestäkolmesta paikasta Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa, Siperiassa ja Fennoskandiassa. Myös tietokonesimulaatioita käytettiin apuna.
Arktisen alueen viilentymisen katsotaan johtuneen niistä syklisistä muutoksista, jotka kuuluvat maapallon kiertoliikkeeseen auringon ympäri, ja jotka aiheuttavat säännöllistä vaihtelua maapalloon osuvan auringonsäteilyn voimakkuudessa eri alueilla eri vuodenaikoina. Sellaisenaan nuo muutokset olisivat pitäneet Arktiksen viilenemistä käynnissä koko 1900-luvun ajan ja vielä seuraavat neljä tuhatta vuotta.
Arktiseen vyöhykkeeseen osuva auringonsäteily on heikentynyt jo kahdeksan tuhannen vuoden ajan, mikä kuuluu osana yli kahdenkymmenen tuhannen vuoden mittaiseen sykliin. Vuoteen 2000 mennessä kesälämpötilat olivat kuitenkin nousseet noin 1,4 celsiusastetta odotettua korkeammiksi. Arktiksen kesäilmasto on nyt 1,2 celsiusastetta lämpimämpi kuin vuonna 1900. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien nousua pidetään syynä tähän viime vuosisadalla alkaneeseen lämpenemiseen.
Kaavio: Maapallon etäisyys auringosta kesäpäivänseisauksen aikaan. © U.S. National Science Foundation.
Tutkimukseen osallistuivat muun muassa Northern Arizona University, Yhdysvaltain National Center for Atmospheric Research, University of Arizona, University of Colorado, Københavns Universitet ja päärahoittajana Yhdysvaltain National Science Foundation (jonka sivulla on tätä ilmastotutkimusta johtaneen Darrell Kaufmanin haastatteluvideoita). Varsinainen tutkimus julkaistiin Science-lehdessä.
Maailmalla aiheesta uutisoivat BBC News, The Guardian, Reuters, New York Times (painottaen sitä että nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos voi estää seuraavan jääkauden), Dot Earth, Anchorage Daily News, Los Angeles Times, The Great Beyond, Yale Environment 360, COP15, Knight Science Journalism Tracker (kommentoiden jääkausikeskustelua hieman laajemminkin) ja Climate Progress.
Suomessa tästä ilmastotutkimuksesta kirjoittivat lukuisilla epätarkkuuksilla ja asiavirheillä höystäen Yle Radio 1:n Tiedeuutiset ("Pohjoiset alueet lämpimämpiä kuin 2000 vuoteen") ja Yle Uutiset ("Pohjoisnavan lämpötila pomppaa ylöspäin"). Suosittelen perehtymään aiheeseen lukemalla tekstejä mahdollisimman läheltä alkuperäistä lähdettä, jos englannin kielen taito vain suinkin riittää siihen.
Yllämainitun tutkimuksen mediavarjoon jäivät muun muassa:
WWF:n raportti, joka myös käsittelee arktisen vyöhykkeen lämpenemistä ja sen maailmanlaajuisia haittavaikutuksia (Reuters, Toronto Star).
Australialaisten katsaus Ison valliriutan tilaan, joka on hälyttävän huono (Reuters, The Guardian, Helsingin Sanomat).
Hyvät uutiset Brasiliasta, missä Amazonin sademetsän tuhoaminen on nyt ehkä hitaimmillaan pariinkymmeneen vuoteen ja missä ainakin viidesosalla aiemmista metsätuhoalueista kasvaa nyt uutta metsää.
* * *
Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.
*
Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.
