Elokuun puolivälissä eli pari viikkoa sitten allekirjoittanut sai mukavan eliksen ollessaan adjutanttinsa kanssa iltakävelyllä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Taiteilijanmäen länsirinteessä, siis jokseenkin Z. Topeliuksen haudasta hieman alamäkeen, sattui silmään kaksi hautojen reunakivillä kuljeksivaa isokokoista etanaa.
Lähes välittömästi syntyi oivallus, että nämä nilviäiset ovat jotakin muuta lajia kuin ukkoetanoita (Limax cinereoniger). Siinä missä ukkoetana on tyypillisesti hillityn pitkittäisjuovainen, nämä nyt kohtaamamme jötkäleet olivat raisun täplikkäitä. Mukanamme ei valitettavasti ollut valokuvausvälineitä, mutta jo kohta samana iltana vertailimme muistikuviamme Webistä löytyvään kuva-aineistoon. Vaikutti ilmeiseltä, että havaitsemamme eliöt olivat jättietanoita (Limax maximus, ruots. pantersnigel).
Jättietanaa ei löytynyt Suomen alueelle merkittynä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämästä levinneisyyskarttahausta, mikä herätti meissä kysymyksiä kuten "onko kartta epäluotettava", "onko vain luonnonvaraiset lajit merkitty karttaan" ja "olemmeko tehneet merkittävän havainnon".
Vuonna 1987 julkaistussa kirjassa Suomen eläimet, osa 5 jättietana mainitaan kohdassa "Kasvihuoneiden kotilolajit" (s. 150):
"Viidentoista senttimetrin pituiseksi kasvava jättietana (Limax maximus) on katsottava meillä vanhaksi kulttuurisidonnaiseksi kasvihuonelajiksi, vaikka se jo Etelä-Ruotsissa elää yleisesti puutarhoissa. Lajista on maassamme tietoja jo 1880-luvulta. Sen sijaan 1950-luvun jälkeen se on tavattu perin harvoin. Harvinaistumiseen on ollut syynä paitsi lajin suuri koko, kasvihuoneiden muuttuminen steriileiksi kotiloille, jotka eivät pysty kaivautumaan multaan."
Kirja ei kerro millä mekanismilla isokokoisuus olisi aiheuttanut lajin harvinaistumisen Suomessa. Ovatko olosuhteet muuttuneet kirjan kirjoittamisen jälkeen? Entä 2000-luvun kasvihuoneet - voisivatko hautausmaan jättietanat olla tulleet tähän paikkaan eksoottisten koristekasvien mukana? Pystyvätkö nämä etanat Hietaniemen puistoluontoon päästyään talvehtimaan Helsingin nykyisessä ilmastossa?
Jättietana on esitelty lyhyesti Ruotsin Naturhistoriska riksmuseetin ja Göteborgs Naturhistoriska Museumin nettisivuilla. Lajin ekologiasta nämä sivut eivät valitettavasti kerro paljonkaan. Suomalaista tietoa on tarjolla vielä vähemmän. En löytänyt jättietanasta mainintaa Hatikka-havaintotietokannasta, mutta on vaikea arvioida tämän merkitystä, koska en pystynyt tallentamaan omaakaan havaintoani sinne, vaikka yritin. Googlen hakukoneella voi löytää monenlaista aineistoa "jättietanoista", mutta lyhyen silmäilyn perusteella ihmiset käyttävät tuota nimitystä mistä tahansa isokokoisista etanoista, esimerkiksi ukkoetanoista.
Olen käynyt hautausmaalla uudestaan kameran kanssa jättietanoita etsimässä, ja eilen 28.8.2009 onnisti:
Lopuksi vielä vertailukohteeksi valokuva ukkoetanasta:
P.S. Tässä osoitteet, joiden kautta samat kuvat (ja mahdolliset lisäkuvat) löytyvät suoraan Flickr-palvelusta: Limax cinereoniger, Limax maximus.
