Analyysiä viime viikon (20.7.-26.7.) uutisista:
Ilmatieteellinen yhdistys American Meteorological Society otti kantaa ilmaston keinotekoiseen säätelyyn (engl. geoengineering) viime viikon maanantaina. Yhdistys suosittaa, että ilmastonmanipulointikeinoja ja niiden ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkittaisiin lisää.
Kannanotossa korostetaan, että ilmaston tahallinen manipulointi ei riitä korvaamaan ponnisteluja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi eikä siihen sopeutumiseksi. Ilmaston tarkoituksellista säätelyä voidaan kuitenkin tarvita vielä jossain vaiheessa, kenties kipeästikin. Tällaisen tarpeen varalle olisi syytä selvittää, minkälaisia hyödyllisiä ja haitallisia vaikutuksia erilaisilla manipulointimenetelmillä voi olla, jos niitä sovelletaan suuressa mittakaavassa.
Mahdollisia ilmastonmanipulointikeinoja ovat muun muassa valtamerten lannoittaminen ja maa-alueiden metsittäminen vieraslajeilla. Näin voidaan yrittää sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä. Toinen keskeinen menetelmätyyppi on auringonvalon heijastaminen takaisin avaruuteen. Sitä voidaan yrittää esimerkiksi avaruuteen sijoitettavien peilien tai ilmakehään lisättävien hiukkasten avulla taikka muuttamalla ilmakehän pilvisyyttä.
Manipulointimenetelmiä ei tunneta vielä hyvin, eikä niiden uskota olevan ongelmattomia. American Meteorological Society (AMS) perääkin myös kansainvälistä yhteistyötä ja kontrollia hätiköityjen, ennalta-arvaamattomia haittoja aiheuttavien toimenpiteiden estämiseksi.
AMS:n linjanvedosta uutisoivat geoengineering-myönteisin otsikoin Yale Environment 360, COP15:n uutiset ja Climate Progress sekä varovaisemmin sanamuodoin The Oregonian.
Tähän väliin terveisiä Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle: Termi geoengineering puuttuu laatimastanne ympäristö- ja ilmastoalan EnDic/MetDic-sanakirjasta. Toivottavasti ei enää pitkään!
Pilvipeitteen merkitys ilmastolle nousi esiin myös University of Miamin ja Scripps Institution of Oceanographyn yhteistutkimuksessa, jossa käytiin läpi muun muassa pilvihavaintoaineistoa Tyyneltä valtamereltä viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksen kohteena olivat alapilvet, joiden tiedetään heijastavan auringonvaloa ja siten viilentävän ilmastoa.
Tämän Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan koillisen Tyynenmeren lämpeneminen näyttää ohentavan pilvipeitettä, mikä puolestaan altistaa ilmaston lisälämpenemiselle, kun entistä suurempi osuus auringon säteilystä läpäisee ilmakehän heijastumatta pilvistä takaisin avaruuteen. Tämä voi johtaa noidankehään, jossa ilmaston lämpeneminen ohentaa pilvipeitettä yhä lisää.
Toisin kuin monissa ilmastomalleissa on oletettu, meren lämpeneminen ei näin lisäisikään alapilvien muodostumista vaan vähentäisi sitä. Pilvipeitteen paksuuteen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät kuin vain meren lämpötila, ja tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta pilvien ja ilmaston vuorovaikutus saadaan mallinnettua perusteellisemmin.
Pilvitutkimuksesta kirjoittivat BBC News, Yale Environment 360, COP15:n uutiset, Climate Feedback ja Climate Progress.
* * *
Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.
*
Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 28.5.2016.
