Havaintoja viime viikon (13.6.2011-19.6.2011) uutisista:
Kuinka paljon hiilidioksidia vapautuu ilmakehään tulivuorenpurkauksissa? Miten paljon se on suhteessa ihmiskunnan tuottamiin hiilidioksidipäästöihin? Aiheesta tehtyjä arvioita on vertailtu katsauksessa, joka julkaistiin viikko sitten. Sen mukaan vastaus on yksiselitteisesti, että maailman tulivuoritoiminnan hiilidioksidipäästöt ovat varsin vähäisiä verrattuna ihmisten aiheuttamiin päästöihin.
Katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten mukaan maailman tulivuorten hiilidioksidipäästöt ovat nykyään noin 130-440 miljoonaa tonnia vuodessa. Katsauksen kirjoittanut Terry Gerlach pitää parhaana arviona 260 miljoonaa tonnia vuodessa.
Verratkaamme tuota 260 miljoonaa tonnia Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tuoreeseen arvioon ihmiskunnan energiantuotannon hiilidioksidipäästöistä vuonna 2010. Viime vuonna päästelimme ilmakehään noin 30,6 miljardia tonnia hiilidioksidia, eli noin 118-kertaisesti sen määrän mitä tulivuorista purkautui. Ihmisillä kesti siis keskimäärin vain noin kolme vuorokautta tuottaa sama määrä hiilidioksidipäästöjä kuin tulivuorista vapautui koko vuoden aikana.
Tulivuorten hiilidioksidipäästöjä käsittelevä katsaus julkaistiin Eos-lehdessä. Siitä uutisoi ScienceNOW.
Nykypäivä on maapallolla tulivuorten osalta suhteellisen rauhallista aikaa. Kuvan tulivuori, Shasta, sijaitsee Kaliforniassa. (Kuva: Randy Wood/Creative Commons)
Tulipaloissa muodostuvan savun on ajateltu pysyvän suurimmaksi osaksi ilmakehän alemmissa kerroksissa. Nyt on kuitenkin saatu näyttöä siitä, että palosavun aerosolit voivatkin levitä laajalle alueelle stratosfääriin - siis aivan kuten tulivuorenpurkauksissa vapautuville hiukkasille on tiedetty voivan käydä.
Tämä uusi tieto on peräisin Australian vuoden 2009 "mustan lauantain" netsä- ja maastopalojen hiukkasseurannasta. Silloinen savupilvi saavutti stratosfäärin tason 11.2.2009 ja lähti kulkeutumaan siellä lännen suuntaan päiväntasaajan eteläpuolella. Kuudessa viikossa savupilvi kiersi maapallon ympäri ja levisi samalla koko ajan pikku hiljaa yhä korkeammalle stratosfääriin. Pilvi hajosi vähitellen, ja kesäkuun 2009 puolessavälissä se ei ollut enää havaittavissa.
"Mustan lauantain" savupilven tapa kulkeutua ilmakehässä viittaa siihen, että suurilla tulipaloilla voi olla aerosolien välityksellä jopa maailmanlaajuisia vaikutuksia, ja että tämä kannattaisi huomioida myös ilmastomalleissa.
Savupilvitutkimus julkaistiin Journal of Geophysical Research - Atmospheres -lehdessä. Siitä kirjoitti ABC.
Savua Melbournen koillispuolen tulipaloista. Kuva on otettu 13.2.2009. Tässä vaiheessa savun sisältämiä hiukkasia oli jo noussut stratosfääriin saakka. (Kuva: NASA/MODIS Rapid Response Team)
Tietoukan blogi siirtyy nyt viettämään Fifi-yhteistyön kaksivuotisjuhlia ja kesätaukoa, jonka aikana blogikirjoittelun on tarkoitus olla vähemmän intensiivistä. Hip hei! :-)
* * *
Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.
*
Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 5.6.2016.
