Havaintoja viime viikon (12.4.2010-18.4.2010) uutisista:
Euroopan talvet ovat tavallista kylmempiä useimmiten silloin, kun auringon aktiivisuus on matalalla tasolla. Yhteys tuli esiin tilastollisessa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin auringon aktiivisuuden vaihteluja, Englannin lämpötiloja ja pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötiloja.
Auringon aktiivisuus vaikuttaa Euroopan talven lämpötiloihin mahdollisesti ilmakehän suihkuvirtausten välityksellä. Suihkuvirtausten kulku vaikuttaa sääjärjestelmien käyttäytymiseen. Tutkijat painottavat, että tämä ilmiö ei ole maailmanlaajuinen vaan alueellinen ja vuodenaikaan liittyvä. Kylmiä talvia voi siis esiintyä meillä päin myös ilmaston yleisesti ottaen lämmetessä.
Tutkimus julkaistiin Environmental Research Letters -lehdessä. Siitä uutisoivat ScienceNOW, Nature News, BBC News ja Yale Environment 360, sekä suomalaiset CO2-raportti ("Kylmät talvet yleistyvät, kun auringon aktiivisuus on alhainen") ja Tiede.fi ("Hiljainen aurinko kylmensi ehkä talven").
Planeettamme absorboi auringosta tulevaa energiaa enemmän kuin sitä pääsee takaisin avaruuteen. Tämä energiatase tunnetaan kuitenkin puutteellisesti. Emme tiedä missä tarkalleen ottaen on noin puolet siitä lämpöenergiasta, joka maapallon ilmastojärjestelmään on varastoitunut vuoden 2003 jälkeen. Ennen vuotta 2003 lämpenemisestä saatiin vielä sellaisia havaintoja, jotka vastasivat tietokonemallinnusten mukaisia odotuksia.
Lämpötilojen mittaamisessa voi olla teknisiä puutteita, mutta todennäköisemmin lämpöä on varastoitunut paikkoihin, jotka eivät ole kattavan seurannan kohteena - esimerkiksi syvälle valtameriin. Osa meriveden lämmöstä menee Grönlannin ja Antarktiksen jään sekä arktisen merijään sulamiseen.
Valtameret ovat maapallon huomattavin lämpöenergian varastoitumispaikka, kuten tutkijat Kevin Trenberth ja John Fasullo toteavat puheenvuorossaan. Valtamerten ja ilmakehän välillä tapahtuu lämmönvaihtoa, joten meriveteen nyt sitoutunut lämpö voi aiheuttaa myöhemmin muutoksia säähän ja globaaliin ilmastoon. "On selvää että järjestelmä ei voi sitoa lämpöä loputtomiin ilman vaikutusta pintalämpötiloihin", kiteyttää Fasullo Reutersin mukaan.
Maapallon lämpötaseesta kirjoittivat myös The Guardian, Yale Environment 360 ja CO2-raportti ("Ilmastojärjestelmän 'kadonnut lämpö' voi tulla esiin tulevaisuudessa").
Valtamerten pintavesien suolaisuuden viimeaikaiset muutokset viittaavat siihen, että veden kiertokulku maapallolla on voimistunut. Veden voimistunut kierto tarkoittaa käytännössä sitä, että kuivat seudut muuttuvat aiempaakin kuivemmiksi ja märät märemmiksi.
Tutkimus kohdistui merivedestä eri puolilta maailmaa kerättyihin tietoihin vuosilta 1950-2008. Kävi ilmi, että pintavesi on muuttunut entistäkin suolaisemmaksi merialueilla, joissa vettä yleisesti ottaen haihtuu enemmän kuin sataa. Meren pintaveden suolapitoisuus on laskenut niillä alueilla, joissa vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Lisäksi suolaisuuden muutoksia oli havaittavissa yhä syvemmällä.
Suolaisuustutkimus julkaistiin Journal of Climate -lehdessä. ABC Science onnistui antamaan sille huomiota.
* * *
Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.
*
Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.
