Havaintoja viime viikon (25.1.2010-31.1.2010) uutisista:
Mitä kannattaisi käyttää raaka-aineena biopolttoaineiden valmistuksessa? Nopeakasvuisten levien kasvattaminen tankeissa kuulostaa äkkiseltään tehokkaalta vaihtoehdolta, tai ainakin paremmalta kuin ravintokasvien viljeleminen polttoaineeksi. Eri raaka-aineiden elinkaarivertailu paljastaa kuitenkin, että leväpohjaisten polttoaineiden valmistus voi tuottaa helposti kasvihuonekaasujen nettopäästöjä.
Levästä saadaan paljon energiaa tuotannon pinta-alayksikköä kohti, mutta levät vaativat myös lannoitteita, jotka aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä sekä suoraan että välillisesti. Jätevesien hyödyntäminen levien lannoitteena on eräs keino, jota Virginian yliopiston tutkijat suosittelevat päästöjen vähentämiseksi. Biopolttoaineiden elinkaarianalyysistä kirjoittivat Yale Environment 360 ja Green Inc..
Uutinen sai leväpolttoaineita kehittävät yhtiöt välittömästi puolustuskannalle. Kaupalliset yhtiöt pyrkivät vähättelemään yliopiston tutkimustuloksia, koska ne perustuvat "vanhentuneisiin tietoihin". Yliopistotutkijat puolestaan valittavat sitä, että tuoreempia tietoja ei ole saatavissa, koska tuotekehitystä harjoittavat yhtiöt eivät julkista niitä. Jäämme toiveikkaana odottamaan eri tahojen yhteistyötä ja näyttöä ympäristöystävällisistä uuden polven leväpolttoaineista. Niille olisi käyttöä.
Biopolttoaineita kehitetään toki avoimestikin. Esimerkiksi Lawrence Berkeley National Laboratory on saanut aikaan kolibakteerikannan (Escherichia coli), joka yksinkertaistaa biodieselin tuotantoprosessia: bakteeri pystyy tuottamaan dieseliä suoraan kasvibiomassasta. Nämä pilottivaiheen tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä, ja Technology Review esitteli niitä perusteellisesti. Suomessa aiheeseen tarttuivat Tiede.fi ja Yle Radio 1:n Tiedeuutiset.
Vielä parempia uutisia ovat uutiset jo toteutuneesta suuren mittakaavan energiantuotannosta. Yhdysvalloissa asennettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon tuulivoimaloita. Sikäläinen tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi 39 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Kapasiteetti on nyt yli kolmekymmentäviisi tuhatta megawattia ja lähestyy kahta prosenttia maan sähköntuotannosta. Kaiken tämän tuulivoiman ansiosta Yhdysvaltain vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat 62 miljooonaa tonnia pienemmät, American Wind Energy Association tuulettaa. Aiheesta kirjoittivat myös New York Times, Yale Environment 360 ja Climate Progress sekä Suomessa CO2-raportti.
Trifluorimetaani (HFC-23) on yksi tehokkaimpia kasvihuonekaasuja, joita ihminen tuottaa ja päästää ilmakehään. Trifluorimetaanipäästöt ovat taas kasvaneet, vaikka niiden vähentämiseksi on ponnisteltu kansainvälisesti vuodesta 2003 alkaen. Kehityssuunta ei kuulosta hyvältä, vaikka kyseisen kaasun tähänastiset päästöt aiheuttanevat nyt vain alle prosentin ilmastonmuutoksesta. Trifluorimetaani säilyy ilmakehässä melkein kolme sataa vuotta ja pidättää lämpösäteilyä tuhansia kertoja tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Sitä syntyy sivutuotteena muun muassa kylmäkalusteiden ja ilmastointilaitteiden valmistuksessa. NOAA:n HFC-23-päästötutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.
Kuva: Katosta tehdään valkoinen. © American Geophysical Union/Maria-José Viñas (via NCAR).
Jäähdyttäminen on mahdollista myös ilman erillisiä jäähdytyslaitteita. Kattojen valkoinen väri nimittäin madaltaa lämpötilaa sekä rakennuksissa että niiden lähiympäristössä. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen NCAR:in tietokonemallinnuksen mukaan valkoiset katot voisivat lievittää kaupunkien lämpösaarekeilmiötä kolmanneksen verran. Lämpösaarekeilmiö syntyy, kun ihmisen rakentamat tummat pinnat imevät auringon säteilyä ja lämpenevät sen vaikutuksesta.
Vuorokauden maksimilämpötila laskisi mallin mukaan kaupungeissa keskimäärin 0,6 celsiusastetta. Käytännössä vaikutus jäisi luultavasti pienemmäksi kuin tietokonemallin laskemissa ihanneoloissa, koska reaalimaailman kattopinnat eivät ole täydellisen valkoisia. Suurin hyöty valkoisista katoista saataisiin lämpimän ilmaston alueella missä auringonsäteily on voimakasta ympäri vuoden. Katonväritutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Siitä kertoivat Reuters ja Mongabay.com.
* * *
Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.
*
Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 3.6.2016.
