2011-12-27

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 51/2011

Tällä viikolla ei ilmesty uutiskatsausta, mutta viime viikon (19.12.2011-25.12.2011) uutislinkit ovat tarjolla tavalliseen tapaan.

2011-12-20

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 50/2011

Tietoukan katsaukset ovat taas muutaman viikon mittaisella joulutauolla. Viime viikon (12.12.2011-18.12.2011) uutislinkit ovat kuitenkin tarjolla tavalliseen tapaan.

2011-12-11

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 49/2011

Havaintoja viime viikon (5.12.2011-11.12.2011) uutisista:

Arktisen merijään ala kasvoi marraskuussa jokseenkin tavallisella nopeudella. Niukkajäisestä alkuasetelmasta johtuen jääala jäi kuitenkin kauas pitkän aikavälin keskiarvoista. Jään keskimääräinen ala ylsi tässä marraskuussa vain noin 10,01 miljoonaan neliökilometriin, mikä on mittaushistorian kolmanneksi pienin arktisen merijään marraskuinen ala.

Jäätä oli nyt noin 1,3 miljoonaa neliökilometriä vähemmän kuin vuosien 1979-2000 marraskuussa keskimäärin. Jään marraskuisen keskialan pienuusennätys on peräisin vuodelta 2006, ja siihen verrattuna jäätä oli nyt vain noin 170 000 neliökilometriä enemmän.

Vuoden 2011 marraskuun lopussa jäätä oli keskimääräistä vähemmän Barentsin-, Karan- ja Tšuktšimerellä sekä Hudsoninlahdella, joka oli lähes kokonaan jäätön.


Arktisen merijään keskimääräinen ala marraskuussa 2011. Jäinen merialue on osoitettu valkoisella värillä. Vuosien 1979-2000 marraskuun merijään mediaaniala on merkitty karttaan vaaleanpunaisella ääriviivalla. Vasemmalla alhaalla näkyy mediaaniviivan halkoma Hudsoninlahti lähes kokonaan sinisenä eli jäättömänä. (Kartta © National Snow and Ice Data Center)

NSIDC:n jääkatsauksesta uutisoi Eye on the Arctic.

Arktisen merijään pidemmän aikavälin tilastoja saatiin viime viikolla vaihteeksi Kanadasta. Vuosina 1968-2010 Kanadan kesäaikainen arktinen merijää on vähentynyt kaikilla maan yhdeksällä merialueella, etenkin Hudsoninlahden-Labradorinmeren-Baffininlahden seudulla.

Pahin jääkato on tapahtunut Labradorinmerellä, missä kesäinen jääala on pienentynyt vuosien 1968 ja 2010 välillä hätkähdyttävät 73 prosenttia.

Hudsoninlahdella, joka on maailman eteläisimmän jääkarhupopulaation asuinaluetta, kesän merijäät ovat vähentyneet neljässä vuosikymmenessä 45 prosenttia. Tällainen jäätrendi on jääkarhuille vakava ongelma.

Seitsemällä merialueella yhdeksästä on vuosien 1968-2010 kaikkein pienin kesäjään määrä koettu viiden viime vuoden (2005-2010) aikana. Kesäisen merijään paljousennätykset puolestaan painottuvat 1970-luvulle.

Merenkulku-uutisista tutun Luoteisväylän eteläinen reitti (punainen viiva kartan vihreäksi merkityllä merialueella) menetti kesäisestä jäisyydestään 25 prosenttia vuosina 1968-2010. Saman väylän pohjoisemmalla reitillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää jääolojen muutosta.

Kanadan merijäätilastoista uutisoivat CBC (interaktiivisen kartan kera) ja Nunatsiaq News.


Trooppista sademetsää ja sen sirpaleita Brasiliassa. (Kuva: Neil Palmer/CIAT/Creative Commons)

Viikon iloisimmat uutiset tulevat Brasiliasta, missä Amazonin alueen metsäkato on ollut taas kerran vuositasolla ennätyksellisen pientä. Tämä oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun metsän hävitys on ollut verkkaisempaa kuin edellisenä vuonna. Lisäksi metsäkato oli vähäisempää kuin kertaakaan vuoden 1988 jälkeen.

Elokuun 2010 ja heinäkuun 2011 välillä metsän pinta-ala kutistui alustavien tietojen mukaan vain noin 6238 neliökilometrin verran. Metsää menetettiin nyt siis noin 11 prosenttia vähemmän kuin edellisen kahdentoista kuukauden aikana.

Brasilian metsäuutisista kertoivat Mongabay, Nature News Blog, Yale Environment 360 ja Reuters.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 5.6.2016.

2011-12-05

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 48/2011

Havaintoja viime viikon (28.11.2011-4.12.2011) uutisista:

Kolmipiikin ja siinä loisivan heisimadon tutkiminen on paljastanut, miten ympäristön lämpeneminen muuttaa sisäloisen ja sen isäntäkalan yhteiselämää isäntälajin kannalta ikävällä tavalla.

Tutkijat kasvattivat laboratorio-oloissa kolmipiikkejä, jotka kantoivat Schistocephalus solidus -loismatoa. Osaa kaloista pidettiin 15 asteen ja osaa 20 asteen lämpötilassa. Lämpimässä kalojen loiset kasvoivat nelinkertaisella nopeudella verrattuna viileämpään ympäristöön.

Mitä isommaksi loisen toukka kasvaa isäntäkalassa, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on menestyä lisääntymisessään. Korkeampi lämpötila oli siis loisen kannalta parempi vaihtoehto. Kolmipiikille lämpimästä oli kuitenkin haittaa. Kalat kasvoivat kasvoivat paremmin viileämmässä vedessä.

Tutkimuksen perusteella näyttää myös siltä, että loisituksi joutuminen muuttaa kolmipiikin käyttäytymistä. Suurikokoisimpia loistoukkia kantavat kolmipiikkiyksilöt hakeutuivat kokeessa lämpimämpään veteen, joka siis hyödyttää kalassa olevaa loista mutta haittaa kalaa itseään.

Kolmipiikeistä ja niiden loisista saadut tutkimustulokset saavat pohtimaan, missä määrin ilmaston lämpeneminen voisi johtaa loisten runsastumiseen luonnonvaraisissa eläinpopulaatioissa.


Kolmipiikkejä (Gasterosteus aculeatus), jotka ovat saaneet Schistocephalus solidus -tartunnan. Loisen toukat kasvavat kalan ruumiinontelossa, minkä seurauksena kalan vatsa pullistuu. Kyseessä oleva heisimatolaji ei lisäänny vielä tässä elinkiertonsa vaiheessa, vaan vasta kun isäntäkala päätyy linnun saaliiksi ja loinen siten linnun, uuden isäntänsä, elimistöön. (Kuva © University of Leicester)

Loistutkimus julkaistiin Global Change Biology -lehdessä.

Viime viikolla julkistettiin useita dokumentteja, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen laajempia kokonaisuuksia, vaikkakin vain ympäristön fysikaalisten muutosten osalta.

Australian hallituksen tutkimusohjelma raportoi ilmastonmuutoksesta läntisen Tyynenmeren saarivaltioissa (Climate Change in the Pacific: Scientific Assessment and New Research [vars. tiedostot]), australialaiselta ACE-tutkimuskeskukselta saatiin yhteenveto Eteläisen jäämeren tilanteesta (Position Analysis: Climate Change and the Southern Ocean [pdf]) ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO antoi alustavia ennakkotietoja vuoden 2011 säätapahtumista maailmassa (Provisional Statement on the Status of the Global Climate).

Tällaisten raporttien pääkohtienkin tiivistäminen on vaikeaa, ja mitä tiiviimmäksi viesti täytyy saada, sitä lähemmäs tullaan yhtä ainoaa lausetta "keskilämpötilat ovat nousseet, ja sillä on monenlaisia seurauksia".

Jopa Yhdysvaltain NOAA:n tämänvuotinen Arctic Report Card näyttää kiteyttävän pääsanomansa etusivullaan näin: "Hellittämätön lämpeneminen on aiheuttanut dramaattisia muutoksia Pohjoisessa jäämeressä ja sen ekosysteemissä". Lämpötilan keskeinen merkitys ei ole sivuutettavissa.

Arctic Report Card on kuitenkin paljon tuota monipuolisempi katsaus arktisen alueen viimeaikaiseen tilanteeseen. Vaikka sekin on vieraskielinen ja raskaslukuinen, suosittelemme sen silmäilemistä. Siinä ovat mukana sekä fysikaalisen ympäristön että eliömaailman ilmiöt. Raportti on jäsennelty selkeästi ja antaa jo sitä kautta tuntumaa siihen, miten moniosaisen palapelin paloja kolmipiikki ja keskilämpötila ovat.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 5.6.2016.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset