2011-01-25

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 3/2011

Havaintoja viime viikon (17.1.2011-23.1.2011) uutisista:

Viime kerralla käsittelimme vuoden 2010 sään "merkkitapauksia". Olisikohan nyt paikallaan tehdä niihin listoihin pieni lisäys?

Perjantaina julkaistun tutkimuksen mukaan Grönlannin jään sulamisessa syntyi uusi ennätys vuonna 2010. Jääkilven yläpinnan sulaminen oli runsaampaa kuin mitä koskaan aiemmin on mitattu. Sulaminen oli erityisen korostunutta Grönlannin länsi- ja lounaisosissa.

Sulamisen analysointiin käytettiin satelliiteilla kerättyä dataa, paikan päällä jäätiköllä tehtyjä havaintoja ja tietokonemallinnusta.

Sulaminen alkoi poikkeuksellisen varhain, jo huhtikuun lopulla. Sen laittoivat alulle keskimääräistä huomattavasti lämpimämmät säät. Sulaminen jatkui varsin myöhään, aina syyskuun puoliväliin saakka.


Grönlannin jääpeitteen yläpinnan sulamispäivien lukumäärän poikkeama vuonna 2010 vuosien 1979-2009 keskiarvosta. Siniseksi väritetyillä alueilla (joita kartalla ei juurikaan ole) sulamispäiviä oli keskimääräistä vähemmän, keltaiseksi tai punaiseksi väritetyillä keskimääräistä enemmän. Kesäinen sulamiskausi kesti paikoin jopa viisikymmentä päivää pidempään kuin keskimäärin (tummin punasävy karttakuvassa). (Kartta: Marco Tedesco et al.)

Tavallista lämpimämmät säät jatkuivat Grönlannissa pitkin kesää, mutta jäätikön sulamisen ymmärtämiseksi on huomioitava muutakin kuin vain ilman lämpötila. Jäätikön albedon ja sulamisen välinen positiivinen palautemekanismi vaikuttaa merkittävästi jäätikön yläpinnan sulamiseen. Kun jäätikön albedo eli heijastuskyky pienenee, jäätikkö sulaa nopeammin auringonsäteilyn vaikutuksesta. Grönlannin jääkilven albedo oli viime kesänä tavallista pienempi ja saaren lounaisosissa poikkeuksellisen alhainen.

Grönlannin albedon viimekesäistä pienenemistä voidaan selittää usealla samanaikaisesti vaikuttaneella tekijällä:

Kun jäätikön päällä oleva lumi sulaa, lumen raekoko kasvaa, mikä vähentää lumipeitteen heijastuskykyä. Vielä pienempi albedo on sellaisella jäätiköllä, jonka pinnalta lumi on sulanut kokonaan. Grönlannin lumisateet jäivät kesällä 2010 laajoilla alueilla keskimääräistä niukemmiksi, eli jäätikön peitteeksi satoi tavallista vähemmän uutta lunta, joka olisi lisännyt albedoa ja siten vähentänyt sulamista. Grönlannin läntisillä ja lounaisilla seuduilla jäätä ehti olla paljaana poikkeuksellisen pitkään.

Vuoden 2010 sulamisluvut ovat valitettavasti jatkoa huonojen uutisten sarjaan. Viimekesäistä sulamista tutkineiden Marco Tedescon ja kollegoiden mukaan sulavan jäätikköpinnan ala on kasvanut Grönlannissa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana keskimäärin noin seitsemäntoista tuhatta neliökilometriä vuodessa.


Grönlannin jääkilven sulaminen näyttää lähempää katsottuna tältä: sulamisvedestä muodostuneita järviä jäätikön pinnalla, koskinakin kohisevia sulavesipuroja. Video koostuu Marco Tedescon ja kollegoiden kuvamateriaalista vuosilta 2009 ja 2010.

Grönlannin jääpeitteen sulamista käsitellyt tutkimus julkaistiin Environmental Research Letters -lehdessä. Siitä uutisoivat muun muassa The New York Times ja Suomessa yksityiskohtaisimmin CO2-raportti. Helsingin Sanomat ja Yle Uutiset eivät lainkaan maininneet albedoon liittyvää palautemekanismia, vaikka se oli yksi keskeisimpiä asioita Tedescon johtamassa tutkimuksessa.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 4.6.2016.

2011-01-18

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 2/2011

Havaintoja joulutauonaikaisista ja viime viikon (10.1.2011-16.1.2011) uutisista:

Jännittävä säävuosi 2010 on päättynyt, ja joitakin alustavia tilastoja on ehditty jo julkaista. Se ainakin on selvää, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vuodesta tuli hyvin lämmin. Sekä Yhdysvaltain NOAA:n että NASA:n mukaan vuosi 2010 oli yhtä lämmin kuin tilastohistorian siihen mennessä kuumin vuosi 2005. Havaintotilastot alkavat vuodesta 1880.

2010 oli kolmaskymmenesneljäs perättäinen vuosi, jonka keskilämpötila oli koko 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Kaiken lisäksi 2010 melkein teki uuden lämpöennätyksen, vaikka sitä viilensivät sekä La Niña että auringon aktiivisuuden vähäisyys. Onko uusi lämpöennätysvuosi siis tuloillaan ehkä jo piankin?

Yksittäisen vuoden täsmällinen sijoitus säätilastoissa ei toki ole yhtä olennaista kuin pitkän aikavälin trendi. Maailman keskilämpötilan trendi näyttää lämpenevältä, ja suuntaus on samanlainen paitsi NASA:n ja NOAA:n myös Ison-Britannian Met Officen ja Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa.


Vuoden 2010 keskilämpötilan poikkeama vuosien 1971-2000 keskiarvosta. Punaiset pallukat kuvastavat keskimääräistä korkeampia, siniset keskimääräistä matalampia lämpötiloja. Mitä suurempi pallukka, sitä suurempi poikkeama keskiarvosta. (Kartta: NOAA)

Vuosi 2010 oli erityisen lämmin Kanadan itäosissa ja Grönlannissa, missä vuoden keskilämpötila ylitti pitkän aikavälin keskiarvon paikoin jopa yli viidellä celsiusasteella. Kanadassa on koettu hämmentäviä "talvihelteitä" myös nyt tammikuussa. Nunavutin territoriossa on kärsitty plussan puolelle nousseista päivälämpötiloista, kun normaalisti olisi parikymmentä astetta kylmempää, kertovat Nunatsiaq Online ja CBC News.

Vuosi 2010 oli maailmassa tilastohistorian sateisin vuosi. Nämä tilastot alkavat vuodesta 1900. Kartta havainnollistaa tavallisesta poikkeavien sateiden ja kuivuuden alueellista jakautumista viime vuonna:


Vuoden 2010 sademäärän poikkeama vuosien 1961-1990 keskiarvosta. Ruskeat pallukat kuvastavat keskimääräistä pienempiä, vihreät keskimääräistä suurempia sademääriä. Mitä suurempi pallukka, sitä suurempi poikkeama keskiarvosta. Poikkeuksellisen runsaat sateet saivat aikaan muun muassa Pakistanin sitkeät tulvat. (Kartta: NOAA)

El Niño ja La Niña ovat kaksi keskenään vuorottelevaa Tyynenmeren sääilmiötä, jotka vaikuttavat lämpötiloihin ja sademääriin muun muassa Australiassa. Viime vuoden puolivälissä El Niño vaihtui La Niñaksi, joka on sittemmin kehittynyt yhdeksi voimakkaimmista La Niña -tapahtumista puoleen vuosisataan.

Tyypillinen La Niña tuo Itä- ja Pohjois-Australiaan sellaisia sateita, jotka muutoin sataisivat merellä. Viime vuosi päättyikin Australian itäpuoliskossa varsin tulvaisissa tunnelmissa (pdf). Vuodesta 2010 tuli Queenslandin osavaltion kaikkien aikojen sateisin [ks. myös vastaava Annual Climate Summary]. Ja niinpä taas kerran keskustellaan siitä, että mikä osuus ilmastonmuutoksella voisi olla tämänkertaiseen sään ääri-ilmiöön.

Vuosi 2010 oli toki paljon enemmän kuin mitä Tietoukan blogin lyhykäiseen katsaukseen mahtuu. Sääharrastajille suosittelemme silmäiltäväksi NOAA:n kokoamaa taulukkoa ja karttaa viime vuoden merkittävimmistä sääilmiöistä.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 4.6.2016.

2011-01-11

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 1/2011

Tällä viikolla ei ilmesty uutiskatsausta, mutta viime viikon (3.1.2011-9.1.2011) uutislinkit ovat tarjolla tavalliseen tapaan.

2011-01-04

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 52/2010

Tällä viikolla ei ilmesty uutiskatsausta, mutta viime viikon (27.12.2010-2.1.2011) uutislinkit ovat tarjolla tavalliseen tapaan.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset