2009-12-29

Ulkomaisia ilmastouutisia viikoilla 51/2009 ja 52/2009

Havaintoja kahden viime viikon (14.12.-20.12. ja 21.12.-27.12.) uutisista:

Yhdysvaltain NASA:n mukaan marraskuu oli tänä vuonna ennätyksellisen lämmin. Globaali keskilämpötila oli lämpimin sen jälkeen kun mittaukset aloitettiin vuonna 1880. NOAA:n säätilastojen mukaan tämä marraskuu oli neljänneksi lämpimin maailmassa koskaan mitattu. Ilmastollisesti mielenkiintoisen Australian osalta sama kuukausi oli heidän paikallisen mittaushistoriansa kuumin.

Marraskuun lämpötiloista kirjoittivat WWF Climate Blog, Dr. Jeff Masters' WunderBlog ja taustoja yksityiskohtaisemmin valottava Climate Progress.

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eliölajien maantieteelliseen levinneisyyteen tai elinkiertoon? Useampikin viime viikkoina julkaistu uutinen sivusi tätä kysymystä.

Alankomaiden metsissä pesivät hyönteisravinnolla elävät pitkänmatkanmuuttajat ovat vaikeuksissa, paljastaa Groningenin yliopistossa tehty tutkimus. Näiden lintulajien yksilömäärät ovat pienentyneet rajustikin. Pahimmin kärsineitä lajeja on kultarinta (Hippolais icterina), jonka pesimäkanta kutistui 85 prosenttia vuodesta 1984 vuoteen 2004.

Tutkijat vertailivat ekologialtaan erilaisia lintulajeja ja tekivät sen johtopäätöksen, että juuri nämä metsien linnut eivät enää "osu" pesinnällään siihen hyönteistoukkien lyhytkestoiseen runsaushuippuun, josta ne ovat riippuvaisia. Alankomaiden metsissä tuon ravinnon esiintyminen on aikaistunut noin kahdella viikolla ilmastonmuutoksen seurauksena.

Monen perhoslajin lisääntyminen on kiihtynyt Keski-Euroopassa, ilmenee Florian Altermattin tutkimuksesta. Altermatt tutki 263 perhoslajia Sveitsin Baselin lähialueilla. Samalla kun seudun lämpötilat ovat kohonneet merkittävästi etenkin vuoden 1980 jälkeen, ovat niin perhosten lisäsukupolvien yksilömäärä (190 lajilla) kuin lisäsukupolvienkin määrä (44 lajilla) kasvaneet.

Tällä tavoin kiihtyneellä hyönteisten lisääntymisellä voi olla monenlaisia ekologisia seurauksia. Se voi muun muassa pahentaa hyötykasveihin kohdistuvia hyönteistuhoja. Perhosuutisen poimi esiin Climate Progress.

Kuinka pitkään eliölajien nykyiset levinneisyysalueet säilyvät ilmastoltaan sopivina kullekin lajille? Tutkijaryhmä on arvioinut, että maapallon ekosysteemien on siirryttävä tällä vuosisadalla keskimäärin 420 metriä vuodessa pysyäkseen itselleen sopivimmassa lämpötilavyöhykkeessä. Vuoristoisilla alueilla lyhyempikin siirtyminen voi riittää (paitsi vuorenhuipuilla, missä ylöspäin siirtyminen on mahdotonta), mutta alavilla mailla ihanteellisen lämpötilan vyöhykkeet "pakenevat alta" jopa yli kilometrin vuosivauhdilla.

Ongelmia on tiedossa niille lajeille, jotka sietävät vain suppeaa lämpötila-aluetta mutta jotka eivät pysty levittäytymään noin nopeasti. Lisäksi elinympäristöjen sirpaloituneisuus aiheuttaa tilanteita, joissa lajilla ei enää olekaan riittävän lähellä sopivaa paikkaa jonne siirtyä. Tutkijat varoittavat, että sadan vuoden kuluttua ehkä vain kahdeksan prosenttia maailman nykyisistä luonnonsuojelualueista edustaa nykyistä ilmastoaan. Miten aiomme suojella uhanalaisia eliöitä sukupuuttoon kuolemiselta tällaisissa olosuhteissa?

Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat muun muassa Carnegie Insitution for Science ja California Academy of Sciences. Siitä uutisoivat Reuters ja The Guardian.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-12-15

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 50/2009

Havaintoja viime viikon (7.12.-13.12.) uutisista:

Viime viikolla mainitsemani Met Officen havainto kuluneen vuosikymmenen ennätyksellisestä lämpimyydestä sai heti kaltaistaan seuraa.

Ensin Yhdysvaltain NOAA raportoi, että vuosi 2009 tulee olemaan selvästi pitkän ajanjakson keskiarvoa lämpimämpi. Näyttää siltä, että tämä vuosi sijoittuu mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon.

Sitten Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkisti oman alustavan yhteenvetonsa. Sen viesti on sama kuin Met Officella ja NOAA:lla, eli että tämä on ollut todellakin lämmin vuosi ja lämmin vuosikymmen. Teksti kertaa lyhyesti ja ytimekkäästi myös vuoden 2009 poikkeavat, usein katastrofaaliset sääilmiöt eri puolilta maailmaa. Lue se, jos arvelet että tästä aiheesta ei ole uutisoitu Suomessa tasapuolisesti.

WMO:n raportista kirjoittivat muun muassa The New York Times, ScienceInsider, Climate Progress ja ABC sekä jo viime viikolla Met Officen yhteydessä mainitut Act on Copenhagen ja BBC. Suomessa aiheeseen reagoivat Helsingin Sanomat ("Vuosi 2009 on viidenneksi lämpimin") sekä yksityiskohtaisemmin Ilmatieteen laitos ("WMO: Kulunut vuosikymmen on mittaushistorian lämpimin") ja CO2-raportti (samaa tekstiä toistaen).

Ison-Britannian Met Office varoittaa myös siitä, että vuodesta 2010 saattaa hyvinkin tulla mittaushistoriamme toistaiseksi lämpimin vuosi. Heidän kokeellinen kymmenvuotisennusteensa viittaa myös siihen, että jopa puolet vuosista 2010–2019 voisi olla lämpimämpiä kuin tähän mennessä lämpimin vuosi 1998. Lämpötilaennusteesta kertoivat BBC, WWF Climate Blog ja Climate Progress.

Viikon kenties kolkoimmat hiiliuutiset irtoavat Kiinasta ja metsäkadosta.

Päästötilastojen kärkimaan Kiinan hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä se vain kasvaa vuotta kohden. Kiinan lupailema bruttokansantuotteeseen suhteutettu vähäisempi hiili-intensiteetti ei paljon lohduta, jos maan talouskasvu johtaa viime kädessä vaikkapa hiilipäästöjen kaksinkertaistumiseen vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä. Missä tarvitsemamme päästövähennykset? Nämä ennusteethan ovat kuin toiselta planeetalta.

Trooppisten sademetsien hävitys heikentää jäljelle jäävän sirpaloituneen metsän tehokkuutta hiilinieluna. Brasilian metsiä mallintaneet tutkijat varoittavat, että metsänsirpaleiden yhteenlaskettu biomassa voi olla jopa neljäkymmentä prosenttia pienempi kuin pinta-alaltaan samassa mutta yhtenäisessä, luonnontilaisessa metsässä. Syynä on erityisesti se, että isokokoiset vanhat puut eivät menesty metsän reuna-alueen mikroilmastossa. Näin me menetämme enemmän kuin vain sen metsän joka on hakattu pois, tutkijat tähdentävät.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja globaali keskilämpötila. Lisätään palapeliin merenpinnan taso ja arktisen merijään kesäinen pinta-alaminimi. Onko tämä liian monimutkaista? IGBP (International Geosphere-Biosphere Programme) on laatinut globaalimuutosta kuvailevan ilmastonmuutosindeksin (IGBP Climate-Change Index). Indeksi alkaa vuodesta 1980 ja hyödyntää vanhaa tuttua dataa. Muutoksen ongelmaa ei varmaan voisi pelkistää yhdeksi kuvioksi tätä dramaattisemmin. Kööpenhaminan ilmastokouksessa julkistettu indeksi näyttää tänä vuonna tältä:


Kaavio: Kumulatiivinen vuosittainen globaalimuutos. Käyrän nousevat, tummemmat osat kuvastavat siirtymistä poispäin suhteellisen vakaasta ilmastosta. Käyrän laskevat, vaaleammat osat kuvastavat siirtymistä kohti vakaampaa ilmastoa. © International Geosphere-Biosphere Programme

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-12-09

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 49/2009

Havaintoja viime viikon (30.11.-6.12.) uutisista:

YK:n kansainvälinen ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Kööpenhaminassa. Kokouksen merkitystä mitenkään vähättelemättä on mukava muistaa, että ilmastotekoja tehdään myös ilman Kööpenhaminaa. Esimerkiksi useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat tehneet itsenäisesti päätöksiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Environment American raportista America on the Move selviää yksityiskohtaisemmin mitä sikäläisellä osavaltiotasolla tapahtuu (Yale Environment 360).

Kansainvälisen sopimuksen syntymistä ei haittaa sekään, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA otti maanantaina lopultakin kantaa kasvihuonekaasujen mahdolliseen vaarallisuuteen. "Kasvihuonekaasut ovat uhka amerikkalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille" on se viesti, jota olemme odottaneet kuin lehmä kevättä. Viraston johtaja Lisa P. Jackson antaa puheessaan ymmärtää, että heillä ei enää vältellä vastuuta tuleville sukupolville eikä olla piittaamattomia tieteestä. Kannatetaan!

EPA:n päätös sai osakseen paljon huomiota: Reuters, The New York Times, Los Angeles Times, The Guardian, Edie.net, BBC, COP15, Act on Copenhagen, Yale Environment 360, Greenpeace, WWF Climate Blog ja Media Matters for America.

"Jotain tarttis tehrä", toteaa myös jälleenvakuutusyhtiö Munich Re. Yhtiön tilastot osoittavat, että sääkatastrofit aiheuttavat yhä enemmän taloudellisia vahinkoja. "Meillä ei ole varaa viivytellä tulevien sukupolvien kustannuksella", on tämän suuren vakuutusyhtiön terveiset Kööpenhaminan ilmastoneuvottelijoille (ks. myös COP15).

Edellämainitun viivyttelyn viimeisin vuosikymmen on ollut 160-vuotisen mittaushistorian lämpimin, kertoo Ison-Britannian Met Office. Aiheesta kirjoittivat The Guardian, BBC, Act on Copenhagen, COP15 ja Society of Environmental Journalists. Eikä siinä vielä kaikki! Halukkaat voivat nyt myös laskea keskilämpötiloja ihan itse Met Officen julkistamasta raakadatasta (ks. myös The Guardian).

Tiedonjanoisille on nyt tarjolla myös kaikkien aikojen kattavin katsaus eteläisen napa-alueen ilmaston tilaan. Antarktisten ympäristöolosuhteiden muuttuessa luultavasti niin suuri osa alueen jäästä sulaa, että merenpinta nousee noin 1,4 metriä vuoteen 2100 mennessä. Nettosulaminen on vain osa muutosten vyyhtiä, jossa yläilmakehän otsonikatokin on mukana (ks. kymmenkohtainen tiivistelmä sivun loppupuolella).

Antarktiksen-raportista uutisoivat BBC, The Guardian, Reuters, COP15, The Great Beyond, Yale Environment 360 ja The Economist sekä Suomessa CO2-raportti ("Etelämantereen ilmastosta tehty kattava tutkimus").

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-12-01

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 48/2009

Havaintoja viime viikon (23.11.-29.11.) uutisista:

Mikä on ilmastonmuutoksen tämänhetkinen tila? Kööpenhaminan kansainvälistä ilmastokokousta varten on julkistettu tutkijaryhmän yhteenveto The Copenhagen Diagnosis, joka on laadittu varta vasten päättäjiä ja laajempaa yleisöä varten. Se täydentää IPCC:n neljättä arviointiraporttia, joka julkaistiin vuonna 2007, ja jonka jälkeen on tullut paljon uusia tutkimustuloksia ilmastonmuutoksesta.

Diagnoosin sisältö ei ole varsinaisesti uutinen niille, jotka ovat seuranneet ilmastonmuutoksesta käytävää asiakirjoittelua säännöllisesti. IPCC:n aiemmat projektiot ovat osoittautuneet liian varovaisiksi. Grönlannin ja Etelämantereen jääpeite on sulanut nopeammin, merenpinta on noussut enemmän, ja arktisen merijään kesäinen sulaminen on ollut rajumpaa kuin mitä odotettiin.

Raportin ydinsanoma on myös väännetty jokseenkin tutusta rautalangasta. Kasvihuonekaasujen päästelyn kiihtyminen on saatava pysähtymään, eikä sekään riitä, vaan vuosittaisten päästöjen määrä on saatava pienenemään kymmenen vuoden sisällä, jotta välttyisimme ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta.

Diagnoosista kirjoittivat Reuters, Yale Environment 360, The Guardian, DeSmog Blog, Real Climate, ABC Science, Dot Earth ja tietysti COP15:n uutiset. Suomessa sen mainitsi vain Maaseudun Tulevaisuus ("Tutkijat: Ilmaston lämpeneminen kiihtyy").


Photo by Michael Chiara / Creative Commons.

Osa ilmakehää kuormittavasta hiilidioksidista voitaisiin yrittää sitoa istuttamalla metsää. IUCN:n mukaan eri puolilla maailmaa on yhteensä miljardi hehtaaria sellaista maata, jolla kasvava metsä voitaisiin ennallistaa tai istuttaa takaisin (Reuters).

Isossa-Britanniassa on laskettu, että he voisivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään jopa kymmenen prosenttia, jos neljä prosenttia sikäläisestä maapinta-alasta metsitettäisiin seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Urakka olisi laajuudeltaan siis noin 23 tuhatta hehtaaria uutta metsää per vuosi (BBC News, The Guardian).

Max Planck -instituutin johtaman tutkimuksen mukaan maankäyttö on Euroopassa niin intensiivistä, että maaekosysteemien kasvihuonekaasutase on nyt jokseenkin neutraali. Tutkijat varoittavat, että maatalouden ja metsänhakkuiden tehostaminen nykyisestä voi tehdä maanosamme maa-alueista merkittävän kasvihuonekaasujen nettolähteen (Nature Geoscience).

Luomuviljelyllä voidaan lisätä maaperään sitoutuvan hiilen määrää. Soil Associationin mukaan Pohjois-Euroopassa luomuviljely sitoo hiiltä maaperään 28 prosenttia enemmän kuin tavanomainen viljely. Jos kaikki Ison-Britannian viljelysmaa muutettaisiin luomuksi, se sitoisi hiiltä vuodessa melkein saman verran kuin miljoona henkilöautoa päästelee ilmaan (Reuters).

Luomuun siirtymisen voisi yhdistää siihen, että me teollisuusmaiden asukkaat söisimme vähemmän lihaa - eikö voisikin?

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset