2009-12-29

Ulkomaisia ilmastouutisia viikoilla 51/2009 ja 52/2009

Havaintoja kahden viime viikon (14.12.-20.12. ja 21.12.-27.12.) uutisista:

Yhdysvaltain NASA:n mukaan marraskuu oli tänä vuonna ennätyksellisen lämmin. Globaali keskilämpötila oli lämpimin sen jälkeen kun mittaukset aloitettiin vuonna 1880. NOAA:n säätilastojen mukaan tämä marraskuu oli neljänneksi lämpimin maailmassa koskaan mitattu. Ilmastollisesti mielenkiintoisen Australian osalta sama kuukausi oli heidän paikallisen mittaushistoriansa kuumin.

Marraskuun lämpötiloista kirjoittivat WWF Climate Blog, Dr. Jeff Masters' WunderBlog ja taustoja yksityiskohtaisemmin valottava Climate Progress.

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eliölajien maantieteelliseen levinneisyyteen tai elinkiertoon? Useampikin viime viikkoina julkaistu uutinen sivusi tätä kysymystä.

Alankomaiden metsissä pesivät hyönteisravinnolla elävät pitkänmatkanmuuttajat ovat vaikeuksissa, paljastaa Groningenin yliopistossa tehty tutkimus. Näiden lintulajien yksilömäärät ovat pienentyneet rajustikin. Pahimmin kärsineitä lajeja on kultarinta (Hippolais icterina), jonka pesimäkanta kutistui 85 prosenttia vuodesta 1984 vuoteen 2004.

Tutkijat vertailivat ekologialtaan erilaisia lintulajeja ja tekivät sen johtopäätöksen, että juuri nämä metsien linnut eivät enää "osu" pesinnällään siihen hyönteistoukkien lyhytkestoiseen runsaushuippuun, josta ne ovat riippuvaisia. Alankomaiden metsissä tuon ravinnon esiintyminen on aikaistunut noin kahdella viikolla ilmastonmuutoksen seurauksena.

Monen perhoslajin lisääntyminen on kiihtynyt Keski-Euroopassa, ilmenee Florian Altermattin tutkimuksesta. Altermatt tutki 263 perhoslajia Sveitsin Baselin lähialueilla. Samalla kun seudun lämpötilat ovat kohonneet merkittävästi etenkin vuoden 1980 jälkeen, ovat niin perhosten lisäsukupolvien yksilömäärä (190 lajilla) kuin lisäsukupolvienkin määrä (44 lajilla) kasvaneet.

Tällä tavoin kiihtyneellä hyönteisten lisääntymisellä voi olla monenlaisia ekologisia seurauksia. Se voi muun muassa pahentaa hyötykasveihin kohdistuvia hyönteistuhoja. Perhosuutisen poimi esiin Climate Progress.

Kuinka pitkään eliölajien nykyiset levinneisyysalueet säilyvät ilmastoltaan sopivina kullekin lajille? Tutkijaryhmä on arvioinut, että maapallon ekosysteemien on siirryttävä tällä vuosisadalla keskimäärin 420 metriä vuodessa pysyäkseen itselleen sopivimmassa lämpötilavyöhykkeessä. Vuoristoisilla alueilla lyhyempikin siirtyminen voi riittää (paitsi vuorenhuipuilla, missä ylöspäin siirtyminen on mahdotonta), mutta alavilla mailla ihanteellisen lämpötilan vyöhykkeet "pakenevat alta" jopa yli kilometrin vuosivauhdilla.

Ongelmia on tiedossa niille lajeille, jotka sietävät vain suppeaa lämpötila-aluetta mutta jotka eivät pysty levittäytymään noin nopeasti. Lisäksi elinympäristöjen sirpaloituneisuus aiheuttaa tilanteita, joissa lajilla ei enää olekaan riittävän lähellä sopivaa paikkaa jonne siirtyä. Tutkijat varoittavat, että sadan vuoden kuluttua ehkä vain kahdeksan prosenttia maailman nykyisistä luonnonsuojelualueista edustaa nykyistä ilmastoaan. Miten aiomme suojella uhanalaisia eliöitä sukupuuttoon kuolemiselta tällaisissa olosuhteissa?

Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat muun muassa Carnegie Insitution for Science ja California Academy of Sciences. Siitä uutisoivat Reuters ja The Guardian.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-12-15

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 50/2009

Havaintoja viime viikon (7.12.-13.12.) uutisista:

Viime viikolla mainitsemani Met Officen havainto kuluneen vuosikymmenen ennätyksellisestä lämpimyydestä sai heti kaltaistaan seuraa.

Ensin Yhdysvaltain NOAA raportoi, että vuosi 2009 tulee olemaan selvästi pitkän ajanjakson keskiarvoa lämpimämpi. Näyttää siltä, että tämä vuosi sijoittuu mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon.

Sitten Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkisti oman alustavan yhteenvetonsa. Sen viesti on sama kuin Met Officella ja NOAA:lla, eli että tämä on ollut todellakin lämmin vuosi ja lämmin vuosikymmen. Teksti kertaa lyhyesti ja ytimekkäästi myös vuoden 2009 poikkeavat, usein katastrofaaliset sääilmiöt eri puolilta maailmaa. Lue se, jos arvelet että tästä aiheesta ei ole uutisoitu Suomessa tasapuolisesti.

WMO:n raportista kirjoittivat muun muassa The New York Times, ScienceInsider, Climate Progress ja ABC sekä jo viime viikolla Met Officen yhteydessä mainitut Act on Copenhagen ja BBC. Suomessa aiheeseen reagoivat Helsingin Sanomat ("Vuosi 2009 on viidenneksi lämpimin") sekä yksityiskohtaisemmin Ilmatieteen laitos ("WMO: Kulunut vuosikymmen on mittaushistorian lämpimin") ja CO2-raportti (samaa tekstiä toistaen).

Ison-Britannian Met Office varoittaa myös siitä, että vuodesta 2010 saattaa hyvinkin tulla mittaushistoriamme toistaiseksi lämpimin vuosi. Heidän kokeellinen kymmenvuotisennusteensa viittaa myös siihen, että jopa puolet vuosista 2010–2019 voisi olla lämpimämpiä kuin tähän mennessä lämpimin vuosi 1998. Lämpötilaennusteesta kertoivat BBC, WWF Climate Blog ja Climate Progress.

Viikon kenties kolkoimmat hiiliuutiset irtoavat Kiinasta ja metsäkadosta.

Päästötilastojen kärkimaan Kiinan hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä se vain kasvaa vuotta kohden. Kiinan lupailema bruttokansantuotteeseen suhteutettu vähäisempi hiili-intensiteetti ei paljon lohduta, jos maan talouskasvu johtaa viime kädessä vaikkapa hiilipäästöjen kaksinkertaistumiseen vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä. Missä tarvitsemamme päästövähennykset? Nämä ennusteethan ovat kuin toiselta planeetalta.

Trooppisten sademetsien hävitys heikentää jäljelle jäävän sirpaloituneen metsän tehokkuutta hiilinieluna. Brasilian metsiä mallintaneet tutkijat varoittavat, että metsänsirpaleiden yhteenlaskettu biomassa voi olla jopa neljäkymmentä prosenttia pienempi kuin pinta-alaltaan samassa mutta yhtenäisessä, luonnontilaisessa metsässä. Syynä on erityisesti se, että isokokoiset vanhat puut eivät menesty metsän reuna-alueen mikroilmastossa. Näin me menetämme enemmän kuin vain sen metsän joka on hakattu pois, tutkijat tähdentävät.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja globaali keskilämpötila. Lisätään palapeliin merenpinnan taso ja arktisen merijään kesäinen pinta-alaminimi. Onko tämä liian monimutkaista? IGBP (International Geosphere-Biosphere Programme) on laatinut globaalimuutosta kuvailevan ilmastonmuutosindeksin (IGBP Climate-Change Index). Indeksi alkaa vuodesta 1980 ja hyödyntää vanhaa tuttua dataa. Muutoksen ongelmaa ei varmaan voisi pelkistää yhdeksi kuvioksi tätä dramaattisemmin. Kööpenhaminan ilmastokouksessa julkistettu indeksi näyttää tänä vuonna tältä:


Kaavio: Kumulatiivinen vuosittainen globaalimuutos. Käyrän nousevat, tummemmat osat kuvastavat siirtymistä poispäin suhteellisen vakaasta ilmastosta. Käyrän laskevat, vaaleammat osat kuvastavat siirtymistä kohti vakaampaa ilmastoa. © International Geosphere-Biosphere Programme

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-12-09

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 49/2009

Havaintoja viime viikon (30.11.-6.12.) uutisista:

YK:n kansainvälinen ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Kööpenhaminassa. Kokouksen merkitystä mitenkään vähättelemättä on mukava muistaa, että ilmastotekoja tehdään myös ilman Kööpenhaminaa. Esimerkiksi useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat tehneet itsenäisesti päätöksiä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Environment American raportista America on the Move selviää yksityiskohtaisemmin mitä sikäläisellä osavaltiotasolla tapahtuu (Yale Environment 360).

Kansainvälisen sopimuksen syntymistä ei haittaa sekään, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA otti maanantaina lopultakin kantaa kasvihuonekaasujen mahdolliseen vaarallisuuteen. "Kasvihuonekaasut ovat uhka amerikkalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille" on se viesti, jota olemme odottaneet kuin lehmä kevättä. Viraston johtaja Lisa P. Jackson antaa puheessaan ymmärtää, että heillä ei enää vältellä vastuuta tuleville sukupolville eikä olla piittaamattomia tieteestä. Kannatetaan!

EPA:n päätös sai osakseen paljon huomiota: Reuters, The New York Times, Los Angeles Times, The Guardian, Edie.net, BBC, COP15, Act on Copenhagen, Yale Environment 360, Greenpeace, WWF Climate Blog ja Media Matters for America.

"Jotain tarttis tehrä", toteaa myös jälleenvakuutusyhtiö Munich Re. Yhtiön tilastot osoittavat, että sääkatastrofit aiheuttavat yhä enemmän taloudellisia vahinkoja. "Meillä ei ole varaa viivytellä tulevien sukupolvien kustannuksella", on tämän suuren vakuutusyhtiön terveiset Kööpenhaminan ilmastoneuvottelijoille (ks. myös COP15).

Edellämainitun viivyttelyn viimeisin vuosikymmen on ollut 160-vuotisen mittaushistorian lämpimin, kertoo Ison-Britannian Met Office. Aiheesta kirjoittivat The Guardian, BBC, Act on Copenhagen, COP15 ja Society of Environmental Journalists. Eikä siinä vielä kaikki! Halukkaat voivat nyt myös laskea keskilämpötiloja ihan itse Met Officen julkistamasta raakadatasta (ks. myös The Guardian).

Tiedonjanoisille on nyt tarjolla myös kaikkien aikojen kattavin katsaus eteläisen napa-alueen ilmaston tilaan. Antarktisten ympäristöolosuhteiden muuttuessa luultavasti niin suuri osa alueen jäästä sulaa, että merenpinta nousee noin 1,4 metriä vuoteen 2100 mennessä. Nettosulaminen on vain osa muutosten vyyhtiä, jossa yläilmakehän otsonikatokin on mukana (ks. kymmenkohtainen tiivistelmä sivun loppupuolella).

Antarktiksen-raportista uutisoivat BBC, The Guardian, Reuters, COP15, The Great Beyond, Yale Environment 360 ja The Economist sekä Suomessa CO2-raportti ("Etelämantereen ilmastosta tehty kattava tutkimus").

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-12-01

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 48/2009

Havaintoja viime viikon (23.11.-29.11.) uutisista:

Mikä on ilmastonmuutoksen tämänhetkinen tila? Kööpenhaminan kansainvälistä ilmastokokousta varten on julkistettu tutkijaryhmän yhteenveto The Copenhagen Diagnosis, joka on laadittu varta vasten päättäjiä ja laajempaa yleisöä varten. Se täydentää IPCC:n neljättä arviointiraporttia, joka julkaistiin vuonna 2007, ja jonka jälkeen on tullut paljon uusia tutkimustuloksia ilmastonmuutoksesta.

Diagnoosin sisältö ei ole varsinaisesti uutinen niille, jotka ovat seuranneet ilmastonmuutoksesta käytävää asiakirjoittelua säännöllisesti. IPCC:n aiemmat projektiot ovat osoittautuneet liian varovaisiksi. Grönlannin ja Etelämantereen jääpeite on sulanut nopeammin, merenpinta on noussut enemmän, ja arktisen merijään kesäinen sulaminen on ollut rajumpaa kuin mitä odotettiin.

Raportin ydinsanoma on myös väännetty jokseenkin tutusta rautalangasta. Kasvihuonekaasujen päästelyn kiihtyminen on saatava pysähtymään, eikä sekään riitä, vaan vuosittaisten päästöjen määrä on saatava pienenemään kymmenen vuoden sisällä, jotta välttyisimme ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta.

Diagnoosista kirjoittivat Reuters, Yale Environment 360, The Guardian, DeSmog Blog, Real Climate, ABC Science, Dot Earth ja tietysti COP15:n uutiset. Suomessa sen mainitsi vain Maaseudun Tulevaisuus ("Tutkijat: Ilmaston lämpeneminen kiihtyy").


Photo by Michael Chiara / Creative Commons.

Osa ilmakehää kuormittavasta hiilidioksidista voitaisiin yrittää sitoa istuttamalla metsää. IUCN:n mukaan eri puolilla maailmaa on yhteensä miljardi hehtaaria sellaista maata, jolla kasvava metsä voitaisiin ennallistaa tai istuttaa takaisin (Reuters).

Isossa-Britanniassa on laskettu, että he voisivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään jopa kymmenen prosenttia, jos neljä prosenttia sikäläisestä maapinta-alasta metsitettäisiin seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Urakka olisi laajuudeltaan siis noin 23 tuhatta hehtaaria uutta metsää per vuosi (BBC News, The Guardian).

Max Planck -instituutin johtaman tutkimuksen mukaan maankäyttö on Euroopassa niin intensiivistä, että maaekosysteemien kasvihuonekaasutase on nyt jokseenkin neutraali. Tutkijat varoittavat, että maatalouden ja metsänhakkuiden tehostaminen nykyisestä voi tehdä maanosamme maa-alueista merkittävän kasvihuonekaasujen nettolähteen (Nature Geoscience).

Luomuviljelyllä voidaan lisätä maaperään sitoutuvan hiilen määrää. Soil Associationin mukaan Pohjois-Euroopassa luomuviljely sitoo hiiltä maaperään 28 prosenttia enemmän kuin tavanomainen viljely. Jos kaikki Ison-Britannian viljelysmaa muutettaisiin luomuksi, se sitoisi hiiltä vuodessa melkein saman verran kuin miljoona henkilöautoa päästelee ilmaan (Reuters).

Luomuun siirtymisen voisi yhdistää siihen, että me teollisuusmaiden asukkaat söisimme vähemmän lihaa - eikö voisikin?

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 1.6.2016.

2009-11-24

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 47/2009

Havaintoja viime viikon (16.11.-22.11.) uutisista:

Nyt on maailmankirjat sekaisin. Kasvava joukko amerikkalaisia on ruvennut vaatimaan oikeutta ripustaa pyykkinsä ulkoilmaan kuivumaan, kertoo uutistoimisto Reuters. Siis sen sijaan että nuo Yhdysvaltain asukkaat kuivaisivat pyykkinsä siveän esteettisesti jollakin kodinkoneella, he haluavat asettaa vaatekappaleitaan roikkumaan paikkoihin, joissa ne voivat jopa tulla nähdyksi. Pankaa mieleen tämä rohkea kansalaisliike Project Laundry List. He tuntuvat olevan tosissaan.

Ilman pyykinkuivausaktivisteja tästä olisi tullut katsaus pelkkiin huonoihin uutisiin, joita siis seuraavaksi:

Satelliittimittauksiin perustuvan uuden arvion mukaan Itä-Antarktiksen jääpeite on ollut viime vuosina kutistumaan päin. Tähän saakka Itä-Antarktiksen jäätasetta on pidetty melko vakaana verrattuna vaikkapa Länsi-Antarktikseen tai Grönlantiin. Tutkijat varoittavat nyt, että Etelämantereelta saattaa olla tulossa merkittävästi lisää nousua merenpinnan tasoon. Odotamme jännityksellä, miten tilanne kehittyy ja mittaustulokset tarkentuvat tulevaisuudessa. Vielä ei ole näköpiirissä, että kaikki Etelämantereen jäät sulaisivat, mutta jos se tapahtuisi, merenpinta nousisi useita kymmeniä metrejä.

Tämänkertainen tutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä, ja se sai paljon huomiota osakseen: BBC, The Guardian, Reuters, The Great Beyond, Dot Earth, Yale Environment 360, COP15 ja Climate Progress. Suomessa vain CO2-raportti mainitsi asiasta ("Etelämanner sulaa kiihtyvällä tahdilla").

Ilmakehään päässeen hiilidioksidin sitoutuminen valtameriin näyttää hidastuneen hieman viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä on häiritsevän huono uutinen, koska ennen tätä hidastumista hiilidioksidin sitoutuminen ehti ensin kiihtyä 1950-luvulta alkaen, ja koska koko tämän ajan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut kiihtyvällä nopeudella. Valtameret ovat olennaisen tärkeä hiilinielu maapallolla, ja tämä on ensimmäinen havainto siitä, että niiden kyky sitoa hiilidioksidia on ehkä alkanut heiketä. Tutkimusta johtanut Samar Khatiwala varoittaa luottamasta siihen, että valtameret tulisivat loputtomiin kompensoimaan sitä, että fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa. Odotamme jännityksellä tämänkin tilanteen kehittymistä ja lisää mittaustuloksia.

Khatiwalan ja kumppaneiden tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä, ja siitä kirjoittivat The New York Times, Mongabay.com, Yale Environment 360, Worldwatch Institute ja Knight Science Journalism Tracker. Tämänkin uutisen huomioi Suomessa vain CO2-raportti ("Merien rajat sitoa hiilidioksidia saavutettu?").

Viime viikolla julkaistiin toinenkin hiilinielujen suhteellista tehokkuutta kosketellut tutkimus. Sen mukaan ilmakehään jääneen hiilidioksidin osuus vuosittaisista kokonaispäästöistä näyttää kasvaneen viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan, noin neljästäkymmenestä prosentista noin neljäänkymmeneenviiteen prosenttiin. Tutkijat pitävät hiilinielujen heikentymistä yhtenä mahdollisena syynä tähän ilmiöön. Syyttävä sormi osoittaa jälleen kerran fossiilisiin polttoaineisiin, joista aiheutui vuonna 2008 kaksikymmentäyhdeksän prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 2000. Päästöjä on vähennettävä tuntuvasti, jotta ilmastotilanne voidaan saada hallintaan.

Tämä hiilidioksiditutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä (ks. myös lehdistötiedote), ja siitä uutisoivat maailmalla muun muassa BBC, The Guardian, The Great Beyond, ABC, COP15 ja Act on Copenhagen. Suomessa siitä kirjoittivat Tiede.fi ("Yhä enemmän hiilidioksidia jää ilmaan") ja CO2-raportti ("Olemme matkalla kohti 6 asteen lämpenemistä").

Näiden ongelmien mittasuhteet ovat sellaiset, että pyykkinaru loppuu vähän äkkiä kesken. Sen takia tarvitaan välttämättä kansainvälistä yhteistyötä päästöjen rajoittamiseksi. Tätä kirjoittaessani on enää kaksitoista päivää Kööpenhaminan ilmastokokouksen alkuun. "Tärkein kansainvälinen kokous sitten toisen maailmansodan", kuten ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemisen kustannuksiin perehtynyt Nicholas Stern teroittaa.

Jotenkin sitä toivoisi, että tätä tilaisuutta ei sössitä.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 30.5.2016.

2009-11-17

Ulkomaisia ilmastouutisia viikoilla 45/2009 ja 46/2009

Havaintoja kahden viime viikon (2.11.-8.11. ja 9.11.-15.11.) uutisista:

Euroopan unioni voi saavuttaa Kioton ilmastosopimuksessa määritellyt tavoitteensa, Euroopan ympäristökeskus kiteyttää viime viikolla julkaistua raporttiaan, josta uutisoivat COP15, EurActiv.com ja Yle ("EU saavuttamassa Kioton ilmastotavoitteensa").

Mikäpä siinä, emme toki vastusta ajatusta osittaisesta onnistumisesta. Mutta kello käy, ja hiilidioksidipäästöjen kumulatiivisella kokonaismäärällä on merkitystä. Tätä kirjoittaessani oxfordilaisten laskuri näyttää, että päästöjä on kertynyt arviolta 532564217000 tonnia ja että triljoona tonnia täyttyy 30.3.2045 kello 10.16 Suomen aikaa.

Uskallammeko toivoa lisää aikaa tai väljempiä reunaehtoja kasvihuonekaasupäästöjen kuriin saamiseksi? Tähän väliin pari rohkaisevaa uutista hiilinieluista:

Tropiikin metsäkato on ehkä aiemmin arvioitua pienempi hiilen lähde. Se aiheuttaa ehkä vain 12 prosenttia eikä esimerkiksi 20 prosenttia koko maailman hiilipäästöistä. Eri tahojen esittämissä arvioissa on kuitenkin suhteellisen paljon hajontaa, eikä tämäkään tutkimus tuo varmuutta asiaan, huomauttaa In The Field.

Tutkimus julkaistiin Nature Geoscience -lehdessä, ja siitä kirjoittivat myös The Guardian, Mongabay.com ja COP15. Suomessa aiheeseen reagoi CO2-raportti, jonka sanoin (ja lähdettä ilmoittamatta) "tutkijoiden mukaan [...] 20 prosenttia on liioittelua". Kuinka ollakaan, tutkimusta johtanut Guido van der Werf itse on halunnut korjata juuri tuota median käyttämää sanamuotoa. Kaiken lisäksi kyseinen tutkimuskin haarukoi metsäkadon päästölukeman välille 6-17 prosenttia.

Metsäkato Amazonin alueella Brasiliassa on ollut viime aikoina vähäisempää kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Metsäalueen tilaa on seurattu satelliittien avulla vuodesta 1988 lähtien. Koko tänä aikana vuotuinen metsäkato ei ole ollut niin alhaisella tasolla kuin viime vuoden elokuun ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana, jolloin metsää hävitettiin noin seitsemän tuhatta neliökilometriä. Knight Science Journalism Tracker painottaa, että uutinen ei ole niin uljas kuin miltä päällisin puolin vaikuttaa. Kaksikymmentä vuotta sitten tuolla metsäalueella oli nimittäin jo melkoinen metsän tuhoaminen käynnissä. Mutta parempi tämäkin kuin ei mitään.

Brasilian kaukokartoitustuloksista uutisoivat myös BBC, The Guardian, WWF, Mongabay.com, Yale Environment 360, NatGeo News Watch ja COP15, sekä Suomessa Yle ("Amazonin sademetsien häviäminen hidastui") ja Maaseudun Tulevaisuus ("Amazonin sademetsien tuho hidastunut").

Niin, saammekohan sitä aikalisää? Kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency) tuore energianäkymien vuosiraportti on siinä suhteessa varsin synkkää luettavaa. IEA arvioi, että jos tapahtumien kulkuun ei puututa, vuodesta 2007 vuoteen 2030 maailman energiankulutus kasvaa "dramaattiset" 40 prosenttia ja että 77 prosenttia tuosta lisäenergiasta tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla. Tämä ylittää reippaasti sen tason jolle pitää jäädä, jos haluamme pitää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 450 miljoonasosassa ja maapallon keskilämpötilan nousun kahdessa celsiusasteessa.

IEA:n World Energy Outlook 2009 -raportista (fact sheet, PDF) kertoivat maailmalla Reuters, COP15, The New York Times, Los Angeles Times, WWF, Greenpeace, NatGeo News Watch ja The Great Beyond, Suomessa CO2-raportti ("Maailman energiaskenaario vuoteen 2030").

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-11-03

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 44/2009

Havaintoja viime viikon (26.10.-1.11.) uutisista:

Kanada on suojellut nyt jo yli miljoona neliökilometriä eli melkein viidesosan boreaalisista metsistään. Viimeisin suojelu-uutinen kantautuu Manitoban provinssista, jossa sijaitseva yli neljänkymmenen tuhannen neliökilometrin metsäalue pyritään saamaan peräti Unescon maailmanperintökohteeksi. Kanadan metsänsuojelusta uutisoivat Yale Environment 360 ja The Guardian.

Arktisen alueen monivuotinen merijää on jokseenkin hävinnyt, raportoi Beaufortinmeren-tutkimusretkeltään palannut tiedemies David Barber. "En ole koskaan nähnyt mitään tällaista koko sen kolmenkymmenen vuoden aikana, jona olen tutkinut Arktista", hän toteaa Reutersin mukaan. Nykyinen jääpeite ei vaikuta vakavalta esteeltä laivaliikenteelle. Professori Barberin havaintoihin kiinnittivät huomiota myös Yale Environment 360, ABC ja Society of Environmental Journalists.

Luoteis-Atlantin kalakannat ovat siirtyneet perinteisiltä alueiltaan kohti viileämpiä vesiä. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana osa tutkituista kalalajeista on siirtynyt pohjoiseen, osa syvemmille vesille. Vaikuttaa siltä, että meriveden lämmetessä kaksi kolmasosaa lajeista on alkanut hakeutua sinne, missä veden lämpötila on niille sopivampi. Tarkastelun kohteena oli kolmekymmentäkuusi taloudellisesti tai ekologisesti tärkeää kalalajia. Yhdysvaltain NOAA:n tutkimus on julkaistu Marine Ecology Progress Series -lehdessä.

Merenpinta nousi Yhdysvaltain itärannikolla Pohjois-Carolinassa 1900-luvulla kolme kertaa niin nopeasti kuin sitä edeltäneiden viidensadan vuoden aikana. Viime vuosisadan mittaan merenpinta nousi siellä 3,0-3,3 millimetriä vuodessa. University of Pennsylvanian johtaman tutkimuksen mukaan nousunopeuden kiihtyminen tuolle tasolle tapahtui vuosien 1879 ja 1915 välillä. Tutkimus on julkaistu Geology-lehdessä.

Liikenteen vaikutus maapallon ilmaston lämpenemiseen voi moninkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Liikenne on lämmittänyt ilmastoa pääasiassa hiilidioksidipäästöjen välityksellä, ja tieliikenne on ollut tärkein päästöjä synnyttävä liikenteen osa-alue. Vuonna 2000 yksitoista prosenttia ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta oli tieliikenteen aiheuttamaa. "Lisääntyvä matkailu ja kansainvälinen kauppa pitävät päästöt kasvussa", tutkimusjohtaja Jan Fuglestvedt tylyttää. Fuglestvedtin edustama CICERO (Center for International Climate and Environmental Research - Oslo) esittää nämä ja muita arvioita tutkimuksessa, joka on hyväksytty julkaistavaksi Atmospheric Environment -lehdessä.

Ekokaupungin maineessa oleva yhdysvaltalainen Portland aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään neljäkymmentä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tuore ilmastosuunnitelma sisältää myös tavoitteen vähentää mainittuja päästöjä kahdeksankymmentä prosenttia vuoteen 2050 mennessä - ja monenlaisia ideoita siitä, kuinka tuo vähennys saadaan aikaan (ks. 70-sivuinen PDF-tiedosto, josta riittäisi luettavaa myös Suomen pääkaupunkiseudun suunnittelijoille). Näistä Portlandin kaupungin edistysaskeleista uutisoivat The Oregonian, The Oregonian vielä lisää ja New York Timesin Green Inc. -blogi.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-27

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 43/2009

Havaintoja viime viikon (19.10.-25.10.) uutisista:

Jos maapallon keskilämpötila nousee neljä celsiusastetta, mitä seurauksia on odotettavissa? Ilmastoskenaariota havainnollistava kartta (alla) on laadittu Ison-Britannian Met Officessa, ja se julkistettiin viime viikolla osana sikäläisen hallituksen pyrkimystä saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus, joka estäisi kuvatunlaisen katastrofaalisen muutoksen.

Interaktiivinen maailmankartta näyttää muun muassa miten epätasaisesti keskilämpötila nousee. Maa-alueet ja napaseudut lämpenevät nopeimmin. Arktisella vyöhykkeellä keskilämpötila voi nousta paikoin jopa kuusitoista astetta. Suomen alueella keskilämpötilan arvellaan nousevan "vain" kuusi astetta. Met Officen mukaan tällaiseen ilmastoon joudutaan viimeistään vuosisadan vaihteessa, jos kasvihuonekaasuja päästetään ilmakehään jatkossakin nykyistä tahtia.

Euroopan osalta neljän asteen skenaario varoittaa myös seuraavasta: Metsäpalot uhkaavat Etelä-Eurooppaa. Välimeren alueelle on odotettavissa poikkeuksellista kuivuutta kaksi kertaa niin usein kuin nykyään. Koko Euroopassa vuoden kuumimmat päivät voivat olla jopa kahdeksan astetta nykyistä lämpimämpiä. Merenpinnan nousu aiheuttaa vahinkoja Alankomaissa ja Brittein saarilla. Maailmanlaajuisista ongelmista puhumattakaan.

"Tämä ei ole pelkkää spekulaatiota", varoittaa professori John Beddington julkistustilaisuudessa kuvatulla videolla. "Meidän on pysyttävä kahden lämpöasteen tavoitteessa. Se ei tule olemaan helppoa, mutta meidän on onnistuttava siinä."

Ilmastovaroituksesta kirjoittivat The Guardian, BBC News, Reuters, Ison-Britannian Greenpeace ja peräti "tuomiopäivän näyillä" otsikoiva COP15:n uutiset. Suomessa aiheeseen reagoivat Helsingin Sanomat ("Ilmastonmuutos voi lyhentää Etelä-Suomen talvea parilla kuukaudella") ja Yle Uutiset ("Brittihallitus ennakoi jo neljän asteen lämpenemistä").

Kuriositeettina mainittakoon, että kun osa tästä skenaariosta esiteltiin tunteisiin vetoavan iltasatuvideon muodossa muutama viikko sitten, osa brittiyleisöstä piti sitä "liian pelottavana lapsille" (BBC News, The Guardian).

Arktisella vyöhykkeellä jo tapahtuneista nopeista muutoksista kertoo Arctic Report Card, jonka Yhdysvaltain NOAA yhteistyökumppaneineen on juuri päivittänyt tämän vuoden osalta. Raportin lukemiselle ei ole asetettu ikärajaa.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-20

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 42/2009

Havaintoja viime viikon (12.10.-18.10.) uutisista:

Tämän vuoden syyskuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin. Pelkkien maa-alueiden pintalämpötilan osalta syyskuu oli niinikään toiseksi lämpimin. Merialueiden pintalämpötilojen osalta tämä kuukausi oli vastaavasti viidenneksi lämpimin. Yhdysvaltain NOAA raportoi nämä alustavat säätiedot, ja niistä uutisoivat Climate Progress, Dr. Jeff Masters' WunderBlog ja The Oregonian.


Kartta: Maanpinnan lämpötilan poikkeama syyskuussa 2009 jakson 1961-1990 syyskuiden keskiarvosta. © NOAA/NCDC

Arktista merijäätä tänä vuonna paikan päällä tutkinut Catlin Arctic Survey on pitänyt lehdistötilaisuuden havainnoistaan (PDF), jotka on analysoitu Cambridgen yliopistossa professori Peter Wadhamsin johdolla (tieteellistä tutkimusta ei ole julkaistu vielä). Mittaustulokset antavat olettaa, että merijää oli koko retkikunnan kulkeman 435-kilometrisen reitin varrella Beaufortinmerellä melkein pelkästään yksivuotista jäätä. Sama seutu on ollut aiemmin luonteenomaisesti monivuotisen merijään kattamaa. Professori Wadhams arvelee nyt, että arktisen merialueen kesät muuttuvat jäättömiksi kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Catlin Arctic Surveyn havainnoista ja professori Wadhamsin kommenteista uutisoivat BBC News, Reuters, Yale Environment 360, COP15, Helsingin Sanomat ("Tutkijat: Pohjoinen Jäämeri sulaa arvioitua nopeammin"), CO2-raportti ("Kesäinen Jäämeri lainehtii pian vapaana") ja Maaseudun Tulevaisuus ("Kesäinen Jäämeri lainehtii pian vapaana"), sekä kriittisemmin The Guardian ja Knight Science Journalism Tracker. Guardianissa mainittu Ison-Britannian Met Office on edelleen sillä kannalla, että jäättömien kesien aika koittanee kuitenkin vasta yli viidenkymmenen vuoden päästä.

Fossiilisten polttoaineiden tuotanto nousi uuteen ennätykseen viime vuonna. Öljyä, hiiltä ja maakaasua tuotettiin maailmanlaajuisesti päivää kohti peräti 27,4 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe). Tuotannon kasvu jatkui vuonna 2008 kiivaimpana Aasian ja läntisen Tyynenmeren alueella. Siellä kasvuvauhti oli yli kuusi prosenttia, Worldwatch Institute analysoi.

Edellämainittujen fossiilisten polttoaineiden kanssa ollaan kohta helisemässä, varoittaa WWF:n uusi raportti Climate Solutions 2, jonka mukaan meillä on vain viisi vuotta aikaa saada alulle uusi, vähähiilinen teollinen vallankumous, tai muuten ilmastonmuutos uhkaa karata käsistä. Raportin mukaan kyseinen vallankumous on onneksi vielä mahdollinen. Aiheesta kirjoittivat Reuters ja The Guardian.

Loppukevennykseksi väliaikatietoja Kew'n kansainvälisestä, vuonna 2000 käynnistetystä Millennium Seed Bank -hankkeesta. Kew'n siemenpankkeihin on saatu kerättyä siemeniä kymmenestä prosentista maailman luonnonvaraisista kasvilajeista. Nämä kaksikymmentäneljä tuhatta lajia ovat nyt toivottavasti paremmassa turvassa vaikkapa ilmastonmuutoksen aiheuttamalta sukupuutolta. Hankkeen seuraava välitavoite on saada neljäsosa maailman kasvilajeista siemenpankkiin vuoteen 2020 mennessä.

Kew'n siemenpankkiprojektista kertoivat Yale Environment 360, The Guardian ja The University of Texas at Austin. Niille jotka haluavat tukea siemenhanketta rahallisesti on tarjolla "adoptoitavaksi" siemeniä ja kokonaisia kasvilajeja.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-13

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 41/2009

Havaintoja viime viikon (5.10.-11.10.) uutisista:

Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt korkeampi kuin viiteentoista miljoonaan vuoteen. Tältä näyttää uuden tutkimuksen mukaan, jossa ilmakehän muinainen hiilidioksidipitoisuus arvioitiin valtamerisedimentteihin fossiloituneiden huokoseläinten (Foraminifera) kuoren kemiallisen koostumuksen avulla. Analyysi ulottui peräti aikaan kaksikymmentä miljoonaa vuotta sitten. Aiemmin oli jo selvitetty Etelämantereen jäässä olevia ilmakuplia tutkimalla, että nykyinen hiilidioksiditaso on korkein kahdeksaansataan tuhanteen vuoteen.

Keskimioseenikaudella, noin 14-20 miljoonaa vuotta sitten, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli neljänsadan miljoonasosan luokkaa eli tasolla, jonka nykymaapallo saavuttaa ehkä kymmenen vuoden kuluessa. Pidemmällä aikavälillä pitoisuus voi nousta ihmiskunnan edesvastuuttomalla myötävaikutuksella tuhanteen miljoonasosaan (International Energy Agency, PDF). Ilmakehämme tämänhetkinen hiilidioksidipitoisuus on noin 387 miljoonasosaa. Teollisen vallankumouksen alkaessa 1800-luvun loppupuolella pitoisuus oli vielä vain noin 280 miljoonasosaa.

Mioseenikautisen hiilidioksiditason saavuttaminen on huolestuttavaa siksi, että maapallon jäätiköiden pinta-alan muutokset ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Etelämantereella ja Grönlannissa oli vain vähän jäätä keskimioseenilla, eikä arktisella merialueellakaan ollut tuolloin pysyvää jääpeitettä. Keskilämpötilat olivat 3-6 celsiusastetta korkeampia ja merenpinta 25-40 metriä ylempänä kuin nykyään.

Uudet tutkimustulokset eivät merkitse automaattisesti sitä, että merenpinta nousisi hiilidioksidin myötä nopeasti. Ei voida sanoa myöskään, että olisimme nyt saaneet selville muinaisten jääpeitteiden vakauden kriittiset kynnysarvot, huomauttaa tutkimusta johtanut Aradhna Tripati BBC:n mukaan. Nykypäivän ilmastonmuutokselle ei löydy täydellisiä analogioita maapallon menneisyydestä.

Mutta kuitenkin: "Tässä on taas yksi tutkimus, joka saa tulevaisuuden näyttämään pelottavammalta kuin moni on ajatellut. Jos joku vielä epäilee yhteyttä hiilidioksin ja ilmaston välillä, hänen olisi syytä lukea tämä tutkimus", kommentoi University of Arizonan ja IPCC:n ilmastoasiantuntija Jonathan Overpeck samaisessa BBC:n uutisjutussa.

Tutkimus ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta julkaistiin Science-lehdessä. Siitä uutisoivat maailmalla BBC ja Yale Environment 360 ja Suomessa Yleisradio.

Ison-Britannian Met Office ja kumppanit ovat tehneet laskelmia siitä, mitkä olisivat Grönlannin jääkilven kriittisiä kynnysarvoja (engl. tipping points). Ilmaston lämpeneminen voi sulattaa Grönlannin jääkilvestä niin suuren osan, että jääkilpi pystyisi kasvamaan takaisin vain osittain, vaikka lämpötilat tai ilmakehän hiilidioksidipitoisuus palaisivat teollista vallankumousta edeltäneelle tasolle.

Jos jääkilpi kutistuu yli viisitoista prosenttia - mikä voisi tapahtua kolmessasadassa vuodessa - kutistuminen jatkuisi edelleen, ja jääkilpi pystyisi palautumaan enää vain kahdeksaankymmeneen prosenttiin nykyisestä koostaan. Tämä nettomuutos nostaisi merenpintaa 1,3 metriä.

Jos jääkilpi kutistuu noin puoleen nykyisestä koostaan, kutistuminen jatkuisi niin rajuna, että jääkilpi pystyisi vakautumaan enää vain kokoon, joka olisi kaksikymmentä prosenttia nykyisestä. Tämä nettomuutos nostaisi merenpintaa viisi metriä.

Vain jääkausi voisi kumota edelläkuvatun kaltaisen Grönlannin sulamisen. Nykyennusteiden mukaan uutta jääkautta ei todennäköisesti ole tiedossa kymmeniin tuhansiin vuosiin. Koko Grönlannin jääkilpi voi sulaa muutamassa tuhannessa vuodessa, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu hillitsemättömänä. Se nostaisi merenpintaa seitsemän metriä.

"Tämän päivän kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat vielä kaukana tulevaisuudessakin. Meidän on toimittava jo nyt estääksemme tämän vuosisadan lopulla tapahtuvan lämpenemisen", Met Officen ilmastotutkija Jeff Ridley vetoaa.

Jeff Ridleyn johtama tutkimus julkaistiin Climate Dynamics -lehdessä.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-10-06

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 40/2009

Analyysiä viime viikon (28.9.-4.10.) uutisista:

Aasiaa kurittaneet taifuunit (ensin Ketsana, sitten Parma) imivät viime viikolla puoleensa hirmuisen osan valtamedian huomiosta. Tietoukan blogi tarjoaa tällä kertaa vastapainoksi valikoiman muita kuin tuhouutisia tai -ennusteita.

Tuhat yhdysvaltalaista pormestaria on allekirjoittanut sopimuksen, että heidän kaupunkinsa vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään Kioton pöytäkirjan mukaisesti. He yrittävät myös saada liittovaltion ja osavaltiot vähentämään päästöjään seitsemän prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Tuhannen allekirjoituksen saavuttamisesta kertoivat Los Angeles Times, Society of Environmental Journalists ja Climate Progress.

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen osuus kasvoi Tukholmassa vuonna 2008 neljääntoista prosenttiin koko ajoneuvokannasta (PDF). Tämän katsotaan olevan osittain seurausta Tukholman ruuhkamaksukäytännöstä, josta vaihtoehtoajoneuvot ovat saaneet vapautuksen (vuoteen 2012 asti). Ruuhkamaksujen käyttöönoton (2005) jälkeen ruuhkamaksuvyöhykkeen kasvihuonekaasupäästöt ovat myös vähentyneet 14-18 prosenttia ja kaupungin keskustan liikenne kahdeksantoista prosenttia. Tukholman liikenteestä kirjoittivat Yale Environment 360 ja Green Inc.

Meillä on vielä viidenkymmenen prosentin mahdollisuus saada globaalin ilmaston lämpeneminen pysymään hieman yli kahden celsiusasteen puitteissa, Massachusetts Institute of Technology ja kumppanit arvioivat uudessa tutkimuksessaan. Peukaloita pyörittelemällä tämä ilmastonmuutoksen hillintä ei kuitenkaan onnistu, vaan maailman kasvihuonekaasupäästöt on saatava pienenemään "lähes välittömästi". The Oregonian uutisoi MIT:n ilmastoanalyysistä.

Väestönkasvu jatkuu nopeana kehitysmaissa, mutta se ei ole olennaisin kasvihuonekaasupäästöjä lisäävä tekijä. International Institute for Environment and Development haluaa tutkimuksellaan särkeä sen myytin, että väestönkasvu olisi ilmastonmuutoksen pääaiheuttajia. Ihmisten kokonaismäärää merkittävämpi tekijä on suurkuluttajien määrä ja heidän kulutuksensa taso. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna valtaosa suurkuluttajista elää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen suhteesta kirjoittivat Yale Environment 360 ja The Guardian.

Antarktisen vyöhykkeen jääpeitteen kutistuminen vapauttaa uusia elinpaikkoja. Niihin muodostuvat eliöyhteisöt voivat toimia hiilinieluina ja lieventää ilmastonmuutosta. Tämä uusi hiilensidonta on nykyisellään yhden megatonnin suuruusluokkaa vuodessa ja voi kasvaa jäätiköiden vetäytyessä vuosituhansien kuluessa viiteenkymmeneen megatonniin vuodessa. Etelämantereen uusista hiilensidonta-arvioista uutisoi Journal Watch Online.

Mountaineerin kivihiilivoimalassa Yhdysvaltojen West Virginiassa on alkanut kokeilu, jossa voimalan päästämää hiilidioksidia otetaan talteen ja pumpataan kallioon parin kilometrin syvyyteen. American Electric Power -voimayhtiö aikoo jatkaa kokeilua kahdesta viiteen vuotta, jona aikana insinöörit ja geologit tarkkailevat miten nesteytetty hiilidioksidi käyttäytyy maan alla. Hiilidioksidin talteenottoprosessista yritetään myös tehdä energiatehokkaampaa. Mountaineerista uutisoivat Green Inc. ja juuri ennen pumppauskokeilun alkua The New York Times.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-09-29

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 39/2009

Analyysiä viime viikon (21.9.-27.9.) uutisista:

Ilmakehän metaanipitoisuus kohosi vuosina 2007 ja 2008 pysyttyään sitä ennen jokseenkin muuttumattomana kymmenisen vuotta. Yhdysvaltain NOAA on perehtynyt tähän huolestuttavaan ilmiöön, ja on löytänyt ainakin kolme todennäköistä syytä ilmakehän metaanipitoisuuden viimeaikaiseen nousuun:

Trooppisella vyöhykkeellä Indonesiassa ja Amazonin alueella satoi normaalia enemmän. Runsaat sateet laajensivat kosteikkoja, joissa metaanintuottajamikrobit ovat aktiivisia.

Tropiikissa paloi metsää sen verran laajalti, että vuonna 2007 noin viidesosa kaikesta ilmakehään vapautuneesta metaanista oli peräisin tuosta biomassan palamisesta.

Arktisella vyöhykkeellä oli hyvin lämmintä. Lämpeneminen voi vapauttaa metaania ikiroutaisesta maaperästä ja metaanihydraateista. Onneksi näistä kahdesta ei ainakaan vielä näytä tulleen jatkuvien metaanipäästöjen lähteitä.

NOAA:n tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

Grönlannin ja Etelämantereen jääpeitteestä on tehty uusi, aiempia kattavampi ja tarkempi kartoitus NASA:n ICESat-satelliitin avulla. Satelliitti laukaistiin kiertoradalle vuonna 2003. ICESatin tekemissä lasermittauksissa on nyt paljastunut muun muassa, että jäämassat kutistuvat Grönlannissa jo kaikilla leveysasteilla. Jääpeitteen oheneminen on kiihtynyt myös jäätaseen kannalta keskeisillä Etelämantereen rannikkoalueilla, ja oheneminen valtaa alaa myös jääkilven sisemmissä osissa jopa satojen kilometrien päässä rannikosta.

Jään hävikki on suurinta siellä missä jäätiköt virtaavat mereen aiempaa nopeammin. Länsi-Antarktiksen Pine Island-, Smith- ja Thwaites-jäätikkö ovat ohentuneet jopa yhdeksän metrin vuosivauhtia.

British Antarctic Survey osallistui tähän NASA:n dataan perustuvaan jäätutkimukseen, joka julkaistiin Nature-lehdessä. Aiheesta uutisoivat BBC News, The Guardian, Reuters, Mongabay.com, Yale Environment 360, The Great Beyond, Climate Feedback ja Knight Science Journalism Tracker.


Kartat: Vasemmalla Grönlanti, oikealla Etelämanner. Värisävyt kellanvihreästä oranssin kautta tummanpunaiseen (erityisesti rannikoiden tuntumassa) ilmentävät jääpeitteen ohenemista. Värisävyt sinivihreästä turkoosin kautta tummansiniseen ilmentävät jääpeitteen paksuuntumista. © British Antarctic Survey/NASA

Maapallon keskilämpötila voi nousta yli neljä celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä, ehkä jopa jo vuoteen 2060 mennessä, jos kasvihuonekaasupäästöjen annetaan jatkua nykyiseen tapaan, Ison-Britannian Met Office varoitti 4 degrees & beyond -konferenssissa Oxfordin yliopistolla.

Laskelmat perustuvat muun muassa siihen oletukseen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy samaa tahtia kuin parin viime vuosikymmenen ajan. Silloin arktisten alueiden ilmasto voisi lämmetä pahimmassa tapauksessa jopa runsaat viisitoista astetta. Sademäärät pienenisivät joka tapauksessa läntisessä ja eteläisessä Afrikassa, Keski-Amerikassa, Välimeren alueella ja osissa Australian rannikkoseutuja.

Jos kasvihuonekaasupäästöjen määrän kasvu pysäytetään kymmenen vuoden sisällä ja sen jälkeen päästöjä vähennetään nopeasti, on ehkä mahdollista rajoittaa globaalin keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, Met Officen Richard Betts kommentoi.

Aiheesta kirjoittivat BBC News, The Guardian, Reuters, EurActiv.com, Climate Feedback (mainiten Suomen maatalouden), COP15, WWF ja Climate Progress.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-09-22

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 38/2009

Analyysiä viime viikon (14.9.-20.9.) uutisista:

Maailman valtamerten pinnan elokuun keskilämpötila oli tänä vuonna korkeampi kuin koskaan aikaisemmin vuoden 1880 jälkeen. Myös kesä-elokuun vastaava keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea.

Valtamerten ja maa-alueiden yhdistetty elokuun keskilämpötila oli toiseksi korkein vuoden 1880 jälkeen. Kesä-elokuun keskilämpötila oli saman historian kolmanneksi korkein.


Kartta: Elokuun 2009 keskilämpötilan poikkeama pitkän aikavälin keskiarvosta. Siniset värisävyt (esimerkiksi osassa Pohjois-Amerikkaa ja pohjoista Atlanttia) ilmentävät keskimääräistä matalampia lämpötiloja. Punaiset värisävyt (kartalla vallitsevina, erityisen korostuneesti Australiassa) ilmentävät keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. © NOAA. Australian elokuusta myös Tietoukan blogissa 1.9.2009.

Elokuun keskilämpötiloista raportoi Yhdysvaltain National Oceanic and Atmospheric Administration, ja aiheesta uutisoivat The Guardian, Dot Earth, Yale Environment 360, Knight Science Journalism Tracker ja Climate Progress.

Entä mitä tämä jälkeen? Maapallon ilmaston lämpeneminen jatkuu, ja 2010-2015 tullaan kokemaan ennätyksellisen lämpimiä vuosia, Ison-Britannian Met Office ennustaa.

Arktisen merijään tämänvuotinen minimi oli kolmanneksi pienin satelliiteilla koskaan (eli vuoden 1979 jälkeen) mitattu. Alustavien tietojen mukaan tämä minimi saavutettiin syyskuun 12:ntena päivänä, jolloin jään pinta-ala oli noin 5,1 miljoonaa neliökilometriä.

Uutta pienuusennätystä ei siis syntynyt, mutta tutkijat eivät pidä tätä merkkinä siitä, että arktinen merijää olisi alkanut toipua ja palautua entiseen laajuuteensa. Tämänvuotinen minimipinta-ala oli 20 prosenttia suppeampi kuin vuosien 1979-2008 keskimääräinen minimi. Lisäksi arktisilla merialueilla vallitsevana jäätyyppinä on edelleenkin nuori ja ohut jää, joka sulaa helposti. Merijään kutistumistrendin odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.

Jäätilanteesta raportoi Yhdysvaltain National Snow and Ice Data Center, ja siitä kirjoittivat BBC News, Reuters, Dot Earth, NASA Earth Observatory, WWF ja Greenpeace.

Hyvien uutisten osasto lohduttaa meitä tiedolla siitä, että Yhdistyneiden kansakuntien Miljardin puun kampanja on saavuttanut korotetun tavoitteensa eli seitsemän miljardia istutettua puuta. Kampanja aloitettiin vuonna 2006, ja siihen on osallistuttu 167 maassa. Yksin Kiinassa tehdyt istutukset - 2,6 miljardia puuta - ylittävät kampanjan alkuperäisen tavoitteen nyt moninkertaisesti.

Maailman toistaiseksi suurin merellä sijaitseva tuulipuisto, Horns Rev 2, on vihitty käyttöön Tanskan Pohjanmerellä. Laskelmien mukaan sen 91 turbiinia tuottavat 2,2 prosenttia Tanskan sähköstä, mikä riittää siellä kahdensadan tuhannen kotitalouden tarpeisiin. Tuulipuiston käyttöönotosta uutisoivat ulkomailla The Guardian, Reuters, Green Inc. ja COP15:n uutiset. Suomessa siitä kirjoitti Helsingin Sanomat ("Tanska avaa maailman suurimman merelle rakennetun tuulipuiston").

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-09-15

Ulkomaisia ilmastouutisia viikolla 37/2009

Analyysiä viime viikon (7.9.-13.9.) uutisista:

Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat niitä sääilmiöitä, joita ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan entisestään. Viime aikoina tästä ongelmasta on kärsitty erityisesti kahdella alueella itäisellä pallonpuoliskolla:

Kuusisataa tuhatta ihmistä on joutunut vaikeuksiin Länsi-Afrikassa tämänkesäisissä tulvissa. Kesäkuussa alkanut sadekausi äityi rankaksi, ja kuolonuhreja on kertynyt jo 159. Vesimassat ovat tuhonneet viljelyksiä, karjaa, koteja ja infrastruktuuria etenkin Sierra Leonessa, Senegalissa, Burkina Fasossa, Ghanassa ja Nigerissä. Sadat tuhannet ihmiset ovat joko saaneet tai saamassa hätäapua Yhdistyneiltä kansakunnilta. Länsi-Afrikan tulvakriisistä uutisoi Reuters.

Istanbulissa koettiin tämän kuun alkupuolella (7.9.-9.9.) pahimmat rankkasateet kahdeksaankymmeneen vuoteen. Viikon sademäärä ylsi paikoin jopa kahteensataan millimetriin, kun koko syyskuun keskimääräinen sademäärä on Istanbulissa vain hieman yli 25 millimetriä. Ainakin 32 ihmistä menehtyi sateiden aikaansaamissa äkillisissä tulvissa. Turkin sateista ja tulvista raportoivat BBC News, Reuters, New York Times, NASA Earth Observatory, NatGeo News Watch ja WWF, sekä Al Jazeera (allaoleva video). Suomessa aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat ("Turkin tulvauhrien määrä nousee").

Australialaisten hiilijalanjälki on nyt maailman suurin henkeä kohti laskettuna (20,58 tonnia hiilidioksidia vuodessa), raportoi riskinarviointiin erikoistunut yritys Maplecroft. Tämä kyseenalainen johtoasema oli aiemmin yhdysvaltalaisilla, jotka ovat nyt toisella sijalla (19,78 tonnia per henkilövuosi). Päästöluvut heijastelevat Australian runsasta hiilivoiman käyttöä ja liikenteen suurta energiankulutusta. Maplecroftin mukaan kärkiviisikossa ovat mukana myös Kanada, Alankomaat ja Saudi-Arabia. Päästöluvuista kertoivat COP15 ja ABC.

Pahaksi hiilipäästelijäksi yllä luokiteltu Kanada osaa toisaalta myös näyttää esimerkkiä muille. Ontarion provinssissa toimiva, valtion omistava voimayhtiö Ontario Power Generation (OPG) aikoo luopua kokonaan hiilivoimasta vuoteen 2014 mennessä. OPG:n suunnitelmien kaivatusta etenemisestä kirjoitti Edie.net.

Maplecroftin mukaan kiinalaisten hiilidioksidipäästöt ovat vain 4,5 tonnia henkeä kohti vuodessa. Valitettavasti Kiina on samaan aikaan maakohtaisesti laskettuna suurin päästöjen tuottaja. Harvard Universityn uutisia lukiessa tilanne ei kuitenkaan vaikuta toivottomalta. Harvardilaisten tutkijoiden mukaan Kiina voisi tuottaa tuulivoimalla kaiken sen sähkön mitä se tarvinnee vuonna 2030. Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä, ja siihen kiinnittivät huomiota COP15, The Guardian ja SciDev.net.

Vihertävä valonpilkahdus nähtiin myös Pohjois-Euroopassa, kun Ruotsi ja Norja allekirjoittivat sopimuksen yhteisestä ekosähkösertifikaatista. Tämä uusiutuvan energian käyttöä edistävä järjestely aiotaan ottaa käyttöön vuonna 2012. Aiheesta uutisoi EurActiv.com.

* * *

Tämän uutiskatsauksen voi lukea myös Voiman Fifi-verkkolehdestä tai sen arkistoversiosta, jonka tarjoaa yleishyödyllinen yhteisö Internet Archive.

*

Tämän blogikirjoituksen linkkejä on päivitetty 29.5.2016.

2009-09-10

Aikaa ajatuksille

David M. Levy erittelee tässä viimevuotisessa puheenvuorossaan ajattelemisen eri muotoja sekä niiden edellytyksiä ja seurauksia.

Levyn mainitsemia ajattelijoita, tekstejä ja käsitteitä:

Tilaa syöte! :)
RSS-syöte: kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset kaikki Tietoukan blogin kirjoitukset
RSS-syöte: vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset vain Tietoukan blogin ilmastoaiheiset uutiskatsaukset